torstai 5. syyskuuta 2019

Sienestäjä satsaa hyvinvointiinsa

Alkusyksyn parasta terapiaa työlle ovat metsäretket. Pienikin retki tuttuun metsään auttaa unohtamaan työkiireet ja laskee sopivasti verenpainetta. Tutkimukset suitsuttavat metsän parantavaa voimaa. Maastosta itsestään löytää mehevää täytettä lautaselle.

Itse koen suurta iloa löytäessäni ensimmäiset keltavahverot ja herkkutatit. Paistetut sienet leivällä ja loppukesän aurinko on aika kiva yhdistelmä. Iloa saaliista ja vielä rentouttava retki lähimetsään. Sielu lepää!

Voimakas hirvikärpässyksy lannistaa sienestäjää. Itselleni kävi näin, kun kerrankin lähdin vähän syvemmälle metsään. Hirvikärpänen on viheliäs otus, joka iskee kyllä inhottavasti sieniä himoitsevaan sienestäjään. Parhaat vinkit hirvikärpästen häätöön pelästyttää kyllä isommankin metsällä liikkujan. Legenda kertoo, että erään metsäorganisaation ennätys on 256 hirvikärpästä takissa. Onneksi itse olen päässyt muutamalla kymmenellä pois metsästä.

Sienten hyvät puolet kuitenkin voittavat hirvikärpäset. Sienestäessä voi tehdä havaintoja lähiluonnosta. Bongailla kasveja ja eläimiä. Parhaana tietysti saalis, olipa se pieni tai suuri.  Kotiin päästyä saatu saalis laitetaan pannulle tai kuivuriin. Loistava raaka-aine on tallessa. Kuivatuista sienistä saa oivaa lisuketta syksyn ja talven ruokiin, kuten sienikeittoihin tai lihapataan.

Suolasieniä kannattaa säilöä vaikka useassa osassa. Sieniä ja suolaa kerroksittain ja täyttämällä säilykepurkista tyhjä osa vesipussilla. Seuraavan metsäretken jälkeen täytät taas purkkia. Metsäsienistä tehty sienisalaatti on loistokas juhlapöydän lisuke. Sienestyskausi ei ole vielä  ohitse, vaan sitä jatkuu pitkälle syksyyn, joten korit valmiiksi ja metsälle.

Onneksi meillä satakuntalaisilla on myös mahdollisuus käyttää kasvatettuja sieniä.

Sillai kai?

Anna

keskiviikko 28. elokuuta 2019

20-vuotias ruokaketjun kehittäjä; Satafood

Elokuun puolessavälissä Satafood Kehittämisyhdistys ry vietti 20-vuotisjuhliaan yhdessä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa Huittisten Kuninkaisissa. Kutsuvieraita oli paikalla yli sata henkilöä.




Juhlassa maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä korosti puheessaan, että Satakunnan elintarvikestrategiassa painotetaan vahvasti ruokaketjun kasvua nyt ja tulevaisuudessa. ”Satakunta tuottaa vastuullisesti parasta ruokaa”. Maakunnassa on vahvaa alkutuotantoa ja menestynyttä kuluttajalähtöistä elintarvikejalostusta. Myös maakunnan bio- ja kiertotalouden kehittämisohjelma sisältää monia ruokaketjun kannalta merkittäviä kiertotaloutta edistäviä mahdollisuuksia. 

Virallisen ohjelman lopuksi kuulimme Satarehu Oy: hallituksen puheenjohtajan varsin konkreettisen kuvauksen ko. yrityksen menestyksestä kovin kilpailulla siipikarjarehu markkinalla. Hän kertoi myös siitä, miten kova ammattitaito ja riskinotto ruokaketjussakin tuo parhaimmillaan alueelle työtä ja hyvinvointia.
Ohjelmapuolen kruununa oli saksofonisti Jukka Perkon ja pianisti Mikael Myrskogin huikeat esitykset.




Satafood on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäsenenä on ruokaketjun yrityksiä pääasiassa Lounais-Suomen alueelta – erityisesti Satakunnasta. Yritystoimeksiantojen lisäksi Satafood on toiminut vuodesta 1999 lähtien yli 100:ssa kehittämishankkeessa, joskus yksin, mutta nykyisin yhä useammin yhdessä alan muiden kehittäjien kanssa.

Yksi suurimmista käynnissä olevista hankkeista on Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke, jossa on mukana myös ProAgria Länsi-Suomi ja Pyhäjärvi-Instituutti. Tavoitteena on parantaa satakuntalaisen ruoan tunnettavuutta ja tuoda esille alueen jalostavia yrityksiä sekä tuottajia maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella. Lisäksi parannamme yritysten ja tuottajien verkostoitumista.

Satafoodin tiimissä toimii tällä hetkellä 14 henkilöä, joilla on laajaa ruokaketjun ja biotalouden osaamista. Lisäksi Satafood on hyvin verkostoitunut hankkeissa alueen muiden osaajien, kuten esimerkiksi Satakunnan AMK:n, Pyhäjärvi-Instituutin, ProAgrian, Prizztechin ja Turun Yliopiston kanssa.
Uskon, että Satafood pystyy osaamisellaan yhdessä kumppaniensa kanssa edesauttamaan ruokaketjun toimijoiden menestystä myös seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Tärkein resurssi on osaava ja motivoitunut henkilöstö. 

Koko Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa – ja laajemminkin Ruokaketju – ovat tärkeä osa alueen elinvoimaisuuden ja positiivisen kehityksen vahvistamista. Joskus on kiva katsoa vähän taaksepäin ja miettiä menestymisen perusteita, mutta sitten nopeasti pitää katse taas kääntää kohti tulevaa, ja miettiä miten parhaiten voimme auttaa ruokaketjun toimijoita menestymään alueellamme. Siitä hienona esimerkkinä juuri tämän blogin julkaisija, Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -kehittämishanke.



Sillai kai!?

Jari Lehmusvaara
Toimitusjohtaja, Satafood Kehittämisyhdistys ry

perjantai 9. elokuuta 2019

Herkullinen grillivege maistuu myös lihansyöjälle sellaisenaan tai lisukkeena

Grilliruoka kuuluu kesään, eikä sen aina tarvitse olla raskasta ja lihaisaa, vaan myös kevyempi ruoka ja herkulliset kasvikset valmistuvat helposti grillissä. Grillivartaat ovat jo monta vuotta kuuluneet kesäisiin suosikkeihini niiden monipuolisuuden ja helppouden vuoksi. Vartaisiin voi laittaa mitä ikinä keksikään ja niitä on helppo soveltaa erilaisiin ruokavalioihin. Niitä on myös mukava napostella ja vartaisiin on kiva yhdistellä erilaisia makuja ja värejä.

Erilaiset kasvikset, vihannekset ja juurekset valmistuvat grillissä kätevästi myös folioon käärittynä, eivätkä näin pääse palamaan niin helposti. Ne sopivat erinomaisesti lisukkeeksi tai pääruoaksi vartaiden tavoin.

Tätä vegeteemaista postausta varten lähdin kiertelemään paikalliseen markettiin grilliherkut mielessä. Löysin ostoskoriin säkyläläistä tilliä, nippusipulia ja tomaattia, huittislaista varhaisperunaa ja kesäkurpitsaa, naapurimaakunnasta olevaa närpiöläistä paprikaa, Lapinlahdella kotimaisesta maidosta valmistettua grillijuustoa sekä espoolaista kaurafraichea.



Päätin tehdä grillivartaita ja valitsin vartaille kaveriksi hyviä hiilihydraatteja sisältävän perunan, joka pitää hyvin nälkää ja on täyttävää.

Koska rakastan erilaisia kastikkeita ja soosseja, ensiksi valmistin kasviksille dipin jääkaappiin tekeytymään. Tämä ohje sopii myös täysin vegaaneille.

Sikses paras dippikastike kasviksille

Tarvitset:

200 g    Kaurafraichea
2 tl        Paprikamaustetta
2 tl        Sitruunapippuria
1 rkl      Grillimaustetta
1 rkl      Sokeria
noin korkillinen omenaviinietikkaa

1.    Sekoita kaikki aineet keskenään tasaiseksi.
2.    Laita jääkaappiin maustumaan vähintään 15 minuutiksi.
3.    Nauti vasta grillattujen kasvisten kanssa!

Vegevartaat


1 kpl        Kesäkurpitsaa
1 nippu    Nippusipulia
1 kpl        Keltaista paprikaa
1 kpl        Punaista paprikaa
1 rasia      Miniluumutomaatteja
200 g       Grillijuustoa

Marinadi:

1-2 dl    Ruokaöljyä
1 tl        Maustepippuria
1 rkl      Basilikaa
1 rkl      Grillimaustetta

1. Valmista ensin marinadi sekoittamalla kaikki siihen tulevat ainekset keskenään.
2. Viipaloi vihannekset sopivan kokoisiksi ja laita maustumaan marinadiin. Kuutioi juusto.
3. Kokoa vartaat laittamalla niihin tasaisesti kaikkia aineksia.
4. Grillaa kunnes vihannekset ovat pehmenneet.

Vinkki: Jos käytät puisia grillitikkuja, ne kannattaa liottaa vedessä ennen käyttöä, jotta ne eivät syty niin herkästi palamaan.

Vinkki 2: Juustot kannattaa sijoittaa vartaiden päihin, koska ne eivät tarvitse niin kuumaa ja pitkää kypsymisaikaa kuin esimerkiksi paprika tai kesäkurpitsa.



Varhaisperunat grillissä
Tarvitset:
•    Satakuntalaisia varhaisperunoita
•    Kelta- ja/tai valkosipulia
•    Ruokaöljyä
•    Mausteita maun mukaan (esimerkiksi tuoretta tilliä ja merisuolaa)

1. Huuhtele perunat ja pilko sipulit.
2. Lorauta kulhoon reilusti öljyä ja lisää joukkoon mausteet sekä sipuli. Sekoita tasaiseksi.
3. Lisää marinadin joukkoon perunat ja sekoita.
4. Ota marinoidut perunat kulhosta ja kääri sopiva määrä perunoita nyytiksi folioon. Toista.
5. Grillaa hyvässä hiilloksessa pieniä perunoita noin puoli tuntia.

HUOM! Pienet perunat kypsyvät nopeammin kuin isot. Myös grillin lämpötila vaikuttaa kypsymisaikaan. Kypsyys kannattaa varmistaa esimerkiksi haarukalla painamalla.



Ateria sai paljon kehuja kanssa ruokailijoilta, vaikka kaikki pöydän ääressä olivatkin vannoutuneita lihansyöjiä!

Aina on hyvä sää grillata!
Sillai kai?

Senni

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Kesä, grilli ja hyvät raaka-aineet

 
Kun ikää alkaa olla tarpeeksi, niin kesä ja juhannus tulevat aina yllättäen jo ”viikon päästä”. Kiireellä pitää aina tutkia, ovatko grilli ja savustin unohtuneet talveksi ulos ja missä hapessa ne mahtavat olla. Mutta onneksi kevät on ollut niin pitkä, että tällä kertaa olin ajoissa liikkeellä ja kävin grillauskaluston läpi niin kotona kuin mökilläkin. Ja kuten joka kevät, niin taas piti jotain uuttakin hankkia.

Mökillä kaikki oli kunnossa. Satakuntalaista laatukäsityötä edustava SK-Metallin kesäkeittiö kestää myrskyt ja trombit. Riittää, kun kesän alussa polttaa isolla tulella männä vuoden karstat pois. Kesäkeittiöllä voi grillata niin pihvit, makkarat kuin vartaatkin sekä loimuttaa, savustaa ja paistaa vaikka lettuja muurikkapannulla – ja nämä kaikki onnistuvat myös vesi- tai lumisateessa. Myös pieni Rebelin savustin oli selvinnyt talvesta ja polttamalla senkin sai puhtaaksi mökkikauden savustuksia varten. Varalla oleva, kotoa tuotu pallogrillikin oli hyvässä kunnossa.


Mutta kotona ei ollut mitään grilliä muuton takia, mihin lie hävinnyt. Nyt oltiin isojen päätöksien äärellä. Millainen grilli ja millainen savustin pitäisi hankkia. Kymmeniä laitteita tuli tsekattua ensin netissä, sitten rautakauppojen grilliosastoilla. Toukokuussa järjestetyllä Miss Klosen BBQ Spring Break -kurssillakin piti asiantuntijoilta vähän kartoittaa kokemuksia eri grillien ja savustimien ominaisuuksista ja käytettävyydestä. Tällä hetkellä kovinta hottia ovat Ofyrin grillit, mutta korkea hinta (yli 2000e lisähärpäkkeineen) ja grillialan suuri koko eivät oikein itselle sopineet. Näyttävä kapistus kuitenkin ja jos on tarve grillata monipuolista sapuskaa isolle joukolle useinkin, niin silloin ihan suositeltava ostos. Ja jos on tällainen persjalkainen keskivartalolihava grillaaja kuten minä, niin Ofyrissä on kohtuu suuri riski polttaa napansa, kun pihvejä tulen päällä kääntelee!


Savustinpuolella eniten suosiotaan ovat kasvattaneet erilaiset kamado –tyyppiset savustimet, joita saa sekä keraamisina että teräksisinä. Suosituimpia ovat keraamisesti vuoratut kamadot, jotka pitävät hyvin lämpöä ja hiiliä ei tarvita niin suurta määrää. Joidenkin käyttäjien mukaan nämä toimivat hyvin myös talviaikaan. Kamadoitten hinnat vaihtelevat 800e – 3500e koosta riippuen. Keskusteltuani eri vaihtoehdoista Miss Klosen -asiantuntijoiden Mikan ja Kallen kanssa sekä huomioiden omat tarpeet savustimen koolle, päädyin hankkimaan Weberin Smokey Mountain 57cm –savustimen. Valintaan vaikutti tietysti myös se, että olen harjoitellut samantyyppisellä pystysavustimella jo aiemminkin.

Kun päätös savustimesta oli vihdoin tehty, olikin aika miettiä grilliä kotiin. Sen piti soveltua sekä nopeisiin muutaman makkaran grillaukseen, että lihan ja kasvisten valmistamiseen. Eli grillausalaa pitää olla, jotta eri raaka-aineita saa myös epäsuoralle lämmölle. Vaikealta tuntui sopivan grillin löytäminen. Monta kauppaa piti käydä läpi ja satoja erilaisia makkaroiden kaasulämmittäjiä piti ohittaa ennen kuin sopiva löytyi. HongKong –tavaratalosta löytyi täydellinen ja edullinen (149e) hiiligrilli suoraan Ruotsista. BBQ Pampas XL –hiiligrillissä on paistopinta-alaa kaikkiaan 78 x 43 cm ja siinä on korkeussuunnassa säädeltävä neliportainen hiiliastia. Tärkeää on mainita, että siinä on myös integroitu pullonkorkin avaaja. 

Jos olet joskus onnistuneesti kasannut jonkun IKEAn huonekalun, niin tämän kokoaminen oli yhtä helppoa. Nyt useampien käyttökertojen jälkeen täytyy sanoa, että kyllä oli hyvä hankinta. Sillä onnistuu hyvin eri raaka-aineiden (maissit, parsat, herkkusienet, halloumit, makkarat, pihvit jne.) grillauksen aikatauluttaminen niin, että kaikki ovat valmiina samaan aikaan.


Entäpä raaka-aineet? Makuasioista ei kannata kiistellä eteenkään makkaroiden osalta. Vähittäiskauppojen hyllyt notkuvat eri yritysten tuotteita joista valita. Itse laitan grilliin aikuisille yleensä Kivikylän Huiluntuhtia ja Löylylenkkiä sekä pienemmille Maalaistuote Vatajan lisäaineetonta grillimakkaraa. Grillauksessa, erityisesti pitkään savustettaessa, on tärkeää, että lihassa on riittävästi rasvaa. Grilliin sopivat parhaiten possun kassler ja naudan marmoroitunut ulkofile. Broilerin luuttomat reisipalat sopivat myös hyvin grillaukseen. Savustuksessa kuningas on brisketti eli naudan rinta, joka saa muhia smokerissa jopa 12 tuntia. Possun ribsit myös sopivat savustukseen erinomaisesti.

BBQ –harrastajien määrän nopea kasvu on saanut myös kaupat tuomaan erilaisia, erikoisempia ruhon osia kauppojen hyllyille ja aina kannattaa kysyä lihatiskin hoitajalta, mitä kaikkea on saatavilla. Jos tunnet jonkun tilateurastamoyrittäjän, sieltä kannattaa hyviä lihoja kysellä. Vehmaalla sijaitsevasta Vallan Maukas Oy:stä löytyy myös Mangalitza possua, joka pehmeässä rasvaisuudessaan on grilli- ja savustusruokien aatelia.

Kasviksia ja juureksia voi sesongin mukaan sekä grillata että savustaa. Pekoniin käärityt herkkusienet ja raparperit löytyvät usein omasta grillistä. Myös parsa maistuu todella hyvältä grillattuna. Kokonaisena savustettu ananas tai selleri ovat myös näyttäviä ja maistuvia herkkuja. Paprika, sipulit, kesäkurpitsa ja munakoiso sopivat hyvin kuumaan grilliin. Vain mielikuvitus on rajana, kun uusia raaka-aineita voi kokeilla grillissä ja savussa.

Grillauksen ja savustuksen muistilistaa:


  • hanki itsellesi sopivin puu-, hiili- tai brikettigrilli ja savustin
  • osta aina maustamatonta lihaa, älä marinadia
  • käytä pintamausteita makusi mukaan (kaupoista saa jo hyviä erilaisia rubeja valmiina)
  • käytä kunnon hiiliä (muista aina hölskyttää pussia ennen ostoa, niin tiedät, onko sisällä pelkkiä pikkupaloja)
  • hanki IKEAsta kattilankansiteline (yhteen mahtuu 6 ribsiriviä savustuksessa)
  • hanki kunnon lämpömittari, millä voit nopeasti mitata lihan sisälämpötilaa
  • selvitä eri kypsyystasot eri lihoille
  • muista antaa lihan vetäytyä riittävän kauan ennen tarjollepanoa
  • käytä savustimissa lämmöntasaukseen hiekkaa veden sijaan
  • älä kiirehdi, varaa riittävästi nestettä
  • kokeile rohkeasti erilaisia raaka-aineita, netti on täynnä reseptejä ja videoita BBQ –teemaan liittyen
  • myös kasvikunnan tuotteita voi grillata tai savustaa



Sillai kai,

Marko

Vegaaniset härkäpapufalafelit kesään


Härkäpavut ovat erinomainen kotimainen kasviproteiinilähde, ja suuren kuitupitoisuutensa vuoksi se on hyväksi vatsalle. Sesonkiaikaan eli elo-syyskuussa niitä voi löytyä tuoreena kaupan hyllyltä. Muina aikoina härkäpapua myydään rouheena, josta falafelit voidaan myös valmistaa.

Kuivattujen härkäpapujen liotus on helppoa, mutta aika hidasta. Koska syötäväksi valmistaminen vie aikaa, kannattaa kerralla valmistaa vähän isompi satsi ja pakastaa sopivan kokoisissa erissä.
Kastikkeeksi sopii helppotekoinen ja raikas tsatsiki. Falafelit sopivat hyvin kesäiltoihin sellaisenaan naposteltavaksi, tai vaikkapa uusien perunoiden tai grillikasvisten kanssa.
 




Falafelit
-          Noin 4 desiä liotettuja härkäpapuja tai härkäpapurouhetta
-          Reilusti tuoretta korianteria
-          2 valkosipulin kynttä
-          1 sipuli
-          Chiliä oman maun mukaan
-          2 rkl maissi- tai vehnäjauhoja
-          1 rkl öljyä
-          Puolikkaan limen mehu
-          Ripaus suolaa ja pippuria
-          Muita omaan makuun sopivia mausteita
Pinnalle
-         Öljyä
-          Pellavansiemeniä
Tsatsiki
-          2 desiä turkkilaista jugurttia
-          10 cm pala kurkkua
-          Nippu tuoretta korianteria
-          1 tl juoksevaa hunajaa
-          Ripaus suolaa ja pippuria
-          Valkosipulin kynsi
-          Vähän limen mehua
Ohje
Jos käytät kuivattuja härkäpapuja, liota niitä runsaassa vedessä yön yli tai vähintään 8 tuntia, jotta ne imevät itseensä nestettä ja pehmenevät. Liotuksen jälkeen huuhtele ne kylmällä vedellä, ja keitä runsaassa vedessä 1-2 tuntia (lisää vettä keittämisen aikana, jos vettä haihtuu ja pavut eivät peity kokonaan vedellä). Jos käytät rouhetta, turvota se paketin ohjeen mukaan

Murskaa pavut kulhossa esimerkiksi haarukan tai sauvasekoittimen avulla tahnamaiseksi. Silppua yrtit, sipulit ja chili. Lisää joukkoon kaikki ainekset ja sekoita hyvin. Pyörittele taikinasta palloja öljyttyyn uunivuokaan. Voitele falafelit öljyllä ja ripottele päälle pellavansiemeniä.
Falafelit ovat koosta riippuen noin 20 minuuttia 225 asteisessa uunissa. Uunin jälkeen peitä uunivuoka foliolla ja anna vetäytyä hetki enne syömistä.
 
Tsatsikia varten raasta kurkku, ja murskaa valkosipulin kynsi ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Tsatsikin maku paranee, kun sen antaa maustua jääkaapissa hetken ennen syömistä.


Aino

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Nautitaan kesästä hetki kerrallaan


Moikka!

Kesällä aika kuluu niin nopeasti, että välillä huomaa viikon tai kokonaisen kuukaudenkin vierähtäneen. Yhtäkkiä ollaan jo puolessa välissä kesää, juhannuskin jo takanapäin ja kaikki talven kylminä iltoina tehdyt kesäsuunnitelmat on vielä toteuttamatta... Itse haaveilin talvella ainakin seuraavista kesäpuuhista:
  • lukea pari hyvää kirjaa
  • käydä Yyterissä
  • testata uusia jätskimakuja
  •  tehdä viikonloppureissu vieraaseen kaupunkiin
  • syödä muurinpohjalettuja ja tuoreita marjoja
  • kokeilla melontaa


Kesäviikonloput täyttyvät usein jo hyvissä ajoin etukäteen, ja kesäsuunnitelmia riittää loputtomasti, on välillä hyvä myös unohtaa kaikki suunnitelmat ja antaa vain ajan kulua. Ei se haittaa, jos unohtuukin töiden jälkeen riippumattoon lukemaan kirjaa pariksi tunniksi, vaikka kotimatkalla töistä suunnitteli tekevänsä jotain hyödyllisempää...


Vaikka kesäkuu on jo lopuillaan, niin paljon ehtii vielä tehdä ja nähdä. Itse odotan innolla ensi viikolla olevaa Okraa, johon pääsen ensimmäistä kertaa mukaan näytteilleasettajana. Minua ja muita Sikses parasta -hankkeen ihmisiä kannattaa tulla moikkaamaan Okraan. Jos paikalle sattuu oikeaan aikaan saattaakin Ainon sijasta törmätä herneeksi pukeutuneeseen tyyppiin…

Nauttikaa aurinkoisista päivistä ja lämpimistä kesäilloista! Toivottavasti nähdään Okrassa!

Aino