keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Osasitko varautua?



Viimeiset viikot ovat olleet erikoisia. On pitänyt sopeutua todella uudenlaiseen tilaan, poikkeustilaan. Maalaisena varautuminen on ihan tuttua ruokahuollon kannalta. Kokonaisuudessaan tilannetta ja sen haastavuutta voi varmasti ihmetellä ehkä jouluna, nyt toimitaan ja pysytään mukana maailman menossa.

Suomi syö Satakunnasta- hankkeelle tämä poikkeustila on siirtänyt tilaisuuksia syksyyn ja aiheuttanut lisätyötä peruuntumisten sekä epävarmojen asioiden ympärillä. Viestinnässämme olemme tuoneet esille faktatietoa koronaepidemiasta ruokaketjuntoimijoille sekä nostaneet lähiruoan tekijöitä näkyviin, viimeisimpänä puutarhatuottajia.

Poikkeustilassa ihmisten luovuus on valloillaan. Se on myös laittanut yrittäjiä uudenlaiseen tilanteeseen, uusia tapoja toimia mietitään ja toteutetaan hyvinkin kokeilevasti. Seuraa siis somessa lähiruokayrittäjiä, saatat ilahtua vaikkapa uudenlaisesta palvelusta esimerkiksi kotiinkuljetuksesta.

Työryhmämme teki myös oman #siksespoikkeustilaruokalista ´n hyödyntäen kotikomeroiden kätköt ja hamstratut elintarvikkeet. Katso alta mitä kekseimme!

...

Tuulin pekoni-kantarellirisotto, kahdelle

½ pkt            HK Amerikan Pekonia
50 g              Parmesaanijuustoa
2 dl               Kantarelleja
½                  Sipuli
2                   Valkosipulinkynttä
5 dl               kasvislientä
50 g              Parmesaanijuustoa
                     Valkoviiniä
1,5 dl            Risottoriisiä
                     Timjamia
                     Suola, mustapippuri
  • Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi. Paloittele kantarellit, puolikas sipuli sekä valkosipulinkynnet. Valmista kasvisliemi ja raasta parmesaanijuusto.
  • Kuumenna kasarissa pieni tilkka oliiviöljyä ja paista pekonipalat rapeahkoiksi. Siirrä lautaselle odottamaan. Paista sen jälkeen sienet ja siirrä myös odottamaan. Lisää pannulle ruokalusikallinen oliiviöljyä ja kuullota sipulit ja valkosipulit nopeasti.
  • Lisää 1,5 dl risottoriisiä ja kuullota sitä noin 5 min. Kaada pannulle sen jälkeen 1 dl valkoviiniä ja anna poreilla hiljalleen. Kun neste on melkein haihtunut, lisää 1 dl kuumaa kasvislientä. Lisää sen jälkeen kasvislientä aina 0,5 dl erissä, kun edellinen liemi on haihtunut puoleen.
  • Kun risotto on valmista, lisää pekonit ja sienet ja anna niiden lämmetä uudelleen. Mausta risotto lopuksi suolalla ja mustapippurilla. Lisää juustoraaste ja pilko sekaan muutama oksa tuoretta timjamia.

Sennin jauheliha-kasvisvuoka

2 pss            Apetit kruunusekoitus (kukkakaali, parsakaali, porkkana)
1 dl               Sieniä
~150 g          Salaattijuustokuutioita
400-500 g     Jauhelihaa
1 kpl             Sipuli
2 dl               Satamaidon kuohukermaa
150 g            Juustoraastetta
  • Laita uuni lämpiämään 220 °C asteeseen. Paista sipulit ja ruskista jauheliha pannulla. Mausta maun mukaan esimerkiksi lihaliemikuutiolla, valkosipulilla ja persiljalla.
  • Lisää uunin kestävään vuokaan kruunusekoitusvihannekset, sienet, salaattijuustokuutiota, jauheliha-sipulisekoitus ja kuohukerma. Sekoita tasaiseksi. Lisää pinnalle juustoraaste ja laita vuoka uuniin. Paista keskitasolla noin 40 min.
  •  Anna ruoan vetäytyä muutama minuutti ja nauti.

Vinkki:
Jauhelihan voi korvata myös broilerilla tai kalalla. Vuokaan voi myös vaihdella vihanneksia maun mukaan ja siihen on helppo piilottaa jääkaapin perältä ns. jämäruoat.

Annan uunipuuro

3 dl               Kaura- tai ohra
1 l                 Satamaitoa kevyttä tai punaista
½-1 tl            suolaa
  • Sekoita ainekset uunivuoassa ja paista 180°C:ssa noin 1 tunti ja anna vetäytyä hetki. Tarjoa puuro pakasteesta löytyvien marjojen kera.

Sennin marjapiirakka

150 g            Voita
1 dl               Sokeria
1 kpl             Kananmuna
1 dl               Kaurahiutaleita
2 dl               Vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta
1 tl                Vanilliinisokeria
1 tl                 Leivinjauhetta

Täyte:
200 g            Kermaviiliä
0,5 dl            Sokeria
1 tl                Vanilliinisokeria
1 kpl             Kananmuna
1 – 1,5 dl      Mansikoita
1 – 1,5 dl      Mustikoita
  • Sekoita sokeri ja sulatettu voi keskenään. Lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan.
  • Sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada piirakan päälle. Paista 200 °C uunin keskitasolla noin 25-30 min.
  •    HUOM! Piirakka toimii erinomaisesti myös ilman täytettä. Lisää pohjan päälle ainoastaan marjat.

Markon soppareseptillä teet kolme keittoa

750g             Apetit Perunakeittokasvikset
1l                   vettä
1                    liha-, kala-, kasvisliemikuutiota
1pss             Härkälän Puutarhan persiljaa
pippuria oman maun mukaan
Makkarakeittoon

- 400g Kivikylän kuoreton Huiluntuhti
 
Lihakeittoon
- 400g Tenhon tilan luomunaudan jauhelihaa
 
Kalakeittoon
·        -  400g Kolvaan kalan ahvenfileitä tai KalaValtasen savusiikaa
·           1dl Satamaidon kermaa
·            tilliä
  • Kiehauta vesi kattilassa tai vedenkeittimessä, lisää lihaliemikuutio(t). Kun liemikuutio on liuennut, lisää kattilaan varovaisesti jäiset perunakeittokasvikset. Pudota lämpöä, kun kiehuminen alkaa uudestaan. Anna keittokasvisten kiehua vähintään 15min.
  •  Keittokasvisten kypsyessä pikkuhiljaa kattilassa esivalmistele lisättävät proteiinit:
    •      Kuorettoman Huiluntuhdin voi helposti leikata terävällä puukolla pieniksi, noin arpakuution kokoisiksi paloiksi. Makkarakuutiot voi halutessaan ”ruskistaa” pannulla pienessä määrässä voita.
    •       Jauheliha ruskistetaan ja murustetaan paistinpannulla niin, että punaista lihaa ei enää näy. Jauhelihaa voi tässä kohtaa maustaa esim. mustapippurilla.
    •   Ahvenfileet pilkotaan pienemmiksi paloiksi, savusiioista nypitään liha ruodottomaksi.
  • Lisää kattilaan haluamasi proteiini. Makkaran, jauhelihan ja kypsän savusiian osalta riittää, että keitto kiehahtaa uudestaan. Jos raakoja ahvenfileitä haluaa keittoon isompina paloina, tulee varmistaa, että ne ovat kauttaaltaan kypsiä ennen kuumennuksen lopettamista. Kalakeittoihin voi halutessaan lisätä tilkan kermaa ja tilliä, muihin keittoihin sopii parhaiten päälle silputtu persilja.

Sarin täytetty munakas

Sopii hyvin sekä aamupalaksi että kevyeksi lounaaksi. Aineksia on helppo vaihdella sen mukaan, mistä tykkää tai mitä raaka-aineita omasta jääkaapista löytyy. Munakkaassa voi esimerkiksi hyödyntää edellispäivän tähteitä tai muita jääkaappiin ylijääneitä aineksia kuten juustoja, kasviksia tai vaikka Mykoran sieniä. Munakas on helppo ja nopea ruoka, jonka hinta annokselta jää keskivertoa arkiruokaa edullisemmaksi. Munakasannosta on myös helppo täydentää, vaikka salaatilla tai leivällä.

4                  Satakuntalaista kananmunaa, meiltä löytyy useita lähituottajia!
0.5 dl           Vettä tai Satamaidon kermaa
1                  Tomaatti lähipuutarhasta
100g            Palvikinkkua oman maun mukaan esim. Kivikylästä tai Korpelasta
Suolaa, pippuria
Satamaidon voita paistamiseen
  •  Riko kananmunien rakenne haarukalla, vatkaa joukkoon neste ja mausteet.
  •   Lisää voi pannulle ja kaada seos kuumalle pannulle, paista hetki miedolla lämmöllä ja lisää paloiteltua palvikinkkua, viipaloitu tomaatti ja mausteet
  • Käännä munakkaan toinen puolisko päälle. Kaada varovasti lautaselle. Tarjoile ja nauti!

Maijan broileri- sienikastike

1 rasia         hunajamarinoituja broilerisuikeleita
1                  pieni sipuli
kourallinen   kuivattuja sieniä
2 dl              Kermaa

  •  Kuullota sipulit. Ruskista broilerisuikaleet. Lisää ruokakerma ja rouhi sienet joukkoon
  • Anna hautua kypsäksi. Suurusta tarvittaessa suurusteella
  • Tarjoile perunoiden kera ja raikkaan salaatin kera

Emman pikainen hernesosekeitto (4:lle)

2                        keskikokoista sipulia
10 cm                pätkä varsiselleriä
2 rkl                   rypsiöljyä
2 pussia (400 g) Apetitin pakasteherneitä
4 dl                    vettä
1 rkl                   kanafondia tai liemikuutiota maun mukaan
1-2 dl                 Satamaidon kuohukermaa
                          mustapippuria
                          suolaa
                          (tuoreita yrttejä, esim. minttu, timjami tai persilja)
  • Kuullota pilkotut sipulit ja varsisellerit öljyssä paistinpannulla tai suoraan kattilassa.
  • Yhdistä herneet, sipuli ja varsiselleri sekä vesi ja kanafondi. Keitä muutama minuutti. Lisää yrttejä, jos niitä sattuu löytymään.
  • Soseuta sauvasekoittimella tai blenderissä. Lorauta joukkoon kermaa, mausta ja tarkista maku.Tarjoile raejuuston ja kakon kera. 

Annan kaalisalaatti
2               porkkanaa
¼              valkokaali
( 1             valkosipulinkynsi)
 1 dl          vettä
 ½ dl         etikkaa
 ½ dl         sokeria
                 suolaa
                 vastarouhittua mustapippuria
1               laakerinlehti
 ¾ dl         rypsiöljyä
                 (tilliä)
  • Kuori porkkanat ja raasta tai suikaloi ne. Ota kaalista ohuita suikaleita esimerkiksi juustohöylällä. Laita porkkana- ja kaalisuikaleet isoon kulhoon tai käytä yleiskonetta.
  • Kuori ja hienonna valkosipuli. Laita se kattilaan veden, etikan, sokerin ja mausteiden kanssa. Kiehauta seos ja kaada se öljyn kanssa kaalien joukkoon. Lisää tilli ja sekoita hyvin.
  • Anna makujen imeytyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia. Kaalisalaatti säilyy noin kolme päivää.
 ...

Tiesitkö, että

72 tuntia on varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.

72tuntia.fi -sivustolta löydät aiheesta lisää!

Toivotaan kaikille selviämistaitoja haasteellisessa ajassa
Anna ja Emma

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Pelinavauksia!


Alkaneen vuoden kahvipöytäkeskustelujen kestoaihe on monilla ollut sää - tarkemmin ottaen talvi. Ja vielä tarkemmin, talven määritelmä. Talvi, jota ei (ainakaan vielä) ole. Onko tämä esimakua tulevasta vai vain poikkeus? Ja kuinka ollakaan, keskustelu kääntyy seuraavalle sfäärille…

Ilmastonmuutos on globaali huolenaihe ja se kielletään enää entistä harvemmin. Toisin sanoen se on nykyisin osa jokapäiväistä elämäämme, tavalla tai toisella. Oletko pohtinut, miten ruoantuotantomme sopeutuu tähän muottiin? Miten kehitämme kestävää ruoantuotantoa, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen ja äärimmäisiin sääoloihin? 

Toden totta - ei sovi unohtaa, että ilmastonmuutos ja -lämpeneminen myös mahdollistavat asioita. 2020-luvulla kotimainen ruokaketju tarvitsee innovatiivisia pelinavauksia. Kestävyys sen moninaisine merkityksineen on yritysten toiminnan punainen lanka. Ruoantuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen on kiinnitettävä huomiota. 

Trendit ja ilmiöt muokkaavat elintarvikealaa ja kuluttajalähtöisyys on tuotekehityksen pääajuri. Kuluttajat haluavat lisää tietoa ruokaostosten ilmastovaikutuksista. Ruoantuotannon teknologiat kehittyvät kovaa vauhtia. Digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin tartutaan varmasti entistä pontevammin.

YK:n kestävän kehityksen agenda 2030:n mukaan ruokajätteen osalta tavoitteena on puolittaa syntyvän ruokajätteen määrä vähittäiskaupassa ja kotitalouksissa. Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia ruokia ja minimoimalla hävikkiä. Ilmastonmuutoskeskusteluissa on hiilijalanjäljen ohella muistettava myös vesijalanjälki, joka suomalaisilla elintarvikkeilla on pieni.  

Tässä muutamia tulevaisuudennäkymiä ruokaketjun eri vaiheista. Kehityskohteita löytyy siis useita. Voisiko pelinavaukset tulla satakuntalaisilta startup-yrityksiltä? Tai kasvua hakevilta elintarvikealan yrityksiltä, jotka ovat toimialoillaan konkareita? Ja korotetulla panoksella: yhteistyöllä ja mahdollisimman luomukkaasti!

Haasteet mahdollisuuksiksi! 

Sillai kai?
Tuuli

 Luomuvesimelonia Satakunnasta! Tuotanto sopii ko. tilan olosuhteisiin hyvin, sillä tilan pellot ovat läheisten järvien ansiosta turvassa kasvukauden aikaisilta halloilta.  Pidemmän kasvukauden vihannesviljelyyn sopivia lajeja voi olla mahdollista tulevaisuudessa kasvattaa ammattimaisesti ja kaupallisesti entistä mittavammin.