perjantai 10. tammikuuta 2020

Miltä kuulostaa Satakunta Gastro Drive −satakuntalainen maistelumenu matkailijoille?

Matkailu kasvaa globaalisti noin viiden prosentin vuosivauhtia. Myös Satakunnassa tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että saisimme oman siivumme näistä tulovirroista. Seutukunnissa mietitään, että millä me voisimme erottautua valtavasta matkailumarkkinasta?

Ehkä vastaus on yksinkertaisempi, kun me luulemmekaan. Ruoka. Sitä meillä on, ja paljon. On pottua, tomaattia, sallattia, kaalia, kakkoa ja pinaattia, possua, broileria ja ankkaa, on yrttejä, vihanneksia, nakkeja ja paljon lihaa. Uskaltaisin väittää, että Satakunnassa kasvaa ja kasvatetaan kaikkia niitä raaka-aineita, mitä Suomessa vaan voi.

On isoja liha-alan ruokakonserneja ja pienempiä artesaaniruokapajoja, joissa pannaan aitoa satakuntalaista olutta. Meillä on vahvaa ja perinteistä alkutuotantoa sekä puutarhatiloja, tavanomaisesti tai luomuna viljeltyjä.

Meillä on paljon myös palveluliiketoimintaa: kahviloita, gastropubeja, tavernoja, ravintoloita, suurtalouskeittiöitä, BnB-paikkoja, hostelleja, hotelleja, mökkejä, ohjelmapalveluyrityksiä, tilamyymälöitä, tehtaanmyymälöitä ja vilkkaita toreja.



Satakunnassa on myös joka kesä Suomen kovimmat festivaalit ja maamme yhteiskunnallisen keskustelun tärkein foorumi järjestetään meillä. Unohtamatta niitä muita matkailijoita, jotka tuovat yli 300 miljoonaa euroa tuloa meille vuosittain.

Maakunnassa on runsaasti raaka-aineita, jalostavia elintarvikeyrityksiä, lukuisia ravitsemisliikkeitä ja saamme vuosittain maakuntaan vieraaksi koko suomalaisen yhteiskunnan kerman ja ruokaa arvostavat festivaalivieraat sekä muut matkailijat. Markkinoiden kohdeyleisö on käytännössä valmiina, tuotteet vaan pitäisi saada tykö sekä asiakkaiden tietoisuuteen ja ostettavaksi.

Vedän Satakunnan ammattikorkeakoulussa matkailun kehittämishankkeita ja tällä hetkellä −kuinkas sattuikaan, on työn alla satakuntalaisten ruokareittien suunnittelu ja ruokamatkailun kehittäminen.

Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa saisimme matkailijat pysähtymään lähiruokapaikoissamme. Jotta he löytäisivät maakuntamme helmet, meidän pitää yhdessä tehdä paikkojen näkyvyydelle jotain. Kohteita ei puutu.

Matkailijat voisivat mennä esimerkiksi Kokemäelle Anttilan tilalle mehuja ja marjoja ostamaan, Huittisten Vanhaan Pappilaan lähiruokalounaalle, Tuiskulaan Härkälän tilamyymälään kurkkuja ja tomaatteja hakemaan, Lapin ja Huittisten Kivikivikylän tehtaanmyymälöihin ostoksille, Kauttuan Jokisaunalle Pyhäjärven ahvensoppaa syömään, Säkylän kalasatamaan ja kesätorille ostoksille, Mattilan marjatilalle viiniostoksille, Leineperin Savipakariin lähilihaburgereita syömään, Merikarvian Eljas Santan kalasavustamoon kalakaupoille, Krookan kryssiin kalapöytään syömään tai Korsuretkien villiruokaa tarjoaviin tapahtumiin. Jokaisella ruokatoimijalla on verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat käytössä, mutta yhteistä markkinointia ja valmiita reittivaihtoehtoja, olisi hyvä tehdä, että paikkojen löydettävyys ja näkyvyys lisääntyisi.


Ideani on, että jokainen ruokayrittäjä tarjoaa ensi kesänä ruokalistallaan sesongin ajan vähintään yhtä, täysin satakuntalaisista raaka-aineista valmistettua ruoka-annosta tai maistelupalaa. Nämä ruoka-annokset saisivat käyttöön ”Satakunta Gastro” -merkin, joka takaa raaka-aineiden lähilaadun. Samalla voisimme koota yhteen paikkaan tietoa kaikista maakunnassa auki olevista tilamyymälöistä ja toreista. Ja toki myös muista ruokaan liittyvistä tapahtumista. Lähtisittekö te mukaan tällaiseen? Työni puolesta, tässä julkisesti ”huittisten hulluna” lupaan, että teen teidän kanssanne tämän asian mahdolliseksi.

Näistä vierailukohteista ja ravintoloista voitaisiin koostaa esimerkiksi Satakunta Gastro Drive −maistelumenu, minkä matkailijat voisivat suorittaa autolla paikasta toiseen ajaen. Gastro Drive -kokonaisuudessa voisi jokainen osallistuva yritys tarjota maisteltavaksi oman tuotteensa, kuitenkin niin, että tuote tai annos on satakuntalaista alkuperää. Gastro Drive -passeja voisi ostaa verkosta ja jokaiselta osallistuvalta yritykseltä ja se sisältäisi tietyn määrän pienehköjä, tapastyyppisiä ruoka-annoksia tai maistelupaloja. Passiin voisi lisätä muitakin toimintoja, esim. erikoisalennuksia. Miltä tämä teistä kuulostaisi, voisiko tällainen viedä ruokaisaa ilosanomaamme eteenpäin ja tuoda meille lisää asiakkaita ja näkyvyyttä?


Ja kun saamme kotimaisilta vierailtamme positiivista palautetta ruuasta ja reiteistä, voimme laajentaa tätä ulkomaalaisille matkailijoille. Kuis kommmeeta se si jo olis?

Soile Vahela, Satakunnan ammattikorkeakoulu

perjantai 27. joulukuuta 2019

Innotori kehittämässä ruokaketjun innovaatiotoimintaa ja maakuntien välistä yhteistyötä


Keskeisten ruoantuotantomaakuntien, Varsinais-Suomen ja Satakunnan, yhteistyötä tiivistettiin kolmen vuoden ajan yhteistyöhankkeessa, jonka keskeisenä päämääränä oli aktivoida elintarvikeyritysten innovaatiotoimintaa. Innovaatioprosessin eri vaiheissa lounaissuomalaisia toimijoita koottiin yhteen ideoita synnyttäviin teematilaisuuksiin, jatkojalostushautomoihin sekä mahdollistettiin ideoiden ja tuotekonseptien testaaminen kuluttajakentässä. 

Innotorin toteutti em. maakuntien keskeiset elintarvikealan kehittäjätahot. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tieteellisen osaamisen jalkauttaminen elintarvikealan yrityksille sekä Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärvi-instituutin käytännönläheinen ja vahvaan luottamuspohjaan perustuva yhteistyö maakuntien yritysten kanssa loivat ylimaakunnallisen yhteistyöverkoston, jonka myötä saatiin arvokasta tietoa lounaissuomalaisten elintarvikeyritysten tarpeista.

Innotorin alkutaipaleella haastateltiin lounaissuomalaisia, ruokaketjun kaikissa vaiheissa toimivia, mikro- ja pk-yrityksiä. Yritystarvekartoituksella selvitettiin yritysten innovaatiotarpeita tuotekehityksen, osto-, myynti- ja markkinointitoiminnan, laatu- ja ympäristöasioiden, toimintaympäristön, yritysyhteistyön, asiakastarpeiden ja markkinatilanteen, viennin sekä kasvuhalukkuuden näkökulmasta. Yritystarvekartoitus ohjasi hankkeen myöhempää toimintaa eri teemoin.

Koska yrityshaastatteluja tehtiin kattavasti erilaisissa ja ruokaketjun eri vaiheissa toimivissa yrityksissä, oli yrityskohtaisissa tarpeissa eroja. Osassa yrityksissä, erityisesti pienemmissä, tukea tarvitaan konkreettisen toimintaympäristön seikkoihin. Osasta yrityksistä taas ulkopuolista apua tarvitaan esimerkiksi isomman tulevaisuuskuvan muodostamiseen. Tästä syystä tuloksista ei voida nostaa vain muutamia tärkeimpiä yritystarpeita, vaan tarpeita on erilaisia ja eri yrityksissä samalla tarpeella on eri painoarvo. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että yrityksissä nähdään verkostoitumisen ja siten kontaktien ja yhteistyökumppanien löytämisen tärkeys. Lounais-Suomen alueen yrityksillä on paljon myös kasvuhalukkuutta. Johtopäätösten pohjalta yrityksille tarjottiin verkostoitumismahdollisuuksia ja ohjattiin heitä oikeiden palveluiden äärelle. 

Innotorin aikana kokeiltiin monia erilaisia menetelmiä ja tehtiin rohkeasti uusia toimialarajoja ylittävää yhteistyötä. Hankkeessa järjestettiin ”kolmikanta”-ajatuksella teematilaisuuksia. Tilaisuuksiin tuotiin teemaan liittyvää tutkimustietoa, markkinatilannetta sekä asiakastarvenäkökulma. Onnistuneeksi menetelmäksi koettiin mm. advisor board – tyyliset asiantuntijasparraukset. Asiantuntijasparrauspajoja järjestettiin kaupallistamis-, pakkaus-, vienti- ja laatuteemojen ympärille. Yritykset kokivat nämä hyödyllisinä, konkreettisina ja matalan kynnyksen sparrauksina.

Lounaissuomalaisen elintarvikeviennin eteen tehtyä työtä ei voi tarpeeksi korostaa. Innotorissa tehtiin tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten vientihankkeiden kanssa ja todettiin minkätyyppisiä tukitoimintoja vientimarkkinoinnille hamuaville elintarvikeyrityksille maakunnista puuttuu.  Lisäksi viennin eteen toimivien toimijoiden yhteistyöverkostoa saatiin tiivistettyä. 

Innotorin aikana järjestettiin yhteistyössä Bastu®-verkoston kanssa ruoan tulevaisuuspaja, joka ravisteli yritysosallistujia pohtimaan ruuan tuotantoa 2050-luvulla.  Pajasarja sai innostuneen vastaanoton ja nosti esiin tarpeen teeman ympärille muodostuvalle omalle verkostolle. Vuoden 2019 syksyllä käynnistyikin Foodtech platformFinlandin ruoan tulevaisuuteen ja Foodtechin keskittyvä verkosto.
 
Hankkeen aikana aktivoitiin kuluttajia mukaan yritysten tuoteaihioiden kehitykseen. Koko hankkeen aikana kunkin teeman ympärille järjestettiin kuluttajille suunnatulla alustalla osallistavia tutkimuksia sekä hankkeen viimeisenä teemana keskityttiin kuluttajaymmärryksen hyödyntämiseen tuotekehityksessä. Tätä teemaa varten toteutettiin kaksi osainen kuluttajatutkimus, jonka toinen osa toteutettiin yhteistyössä kuluttajakokemuksen tutkimusalusta Flavorian® kanssa. Turun yliopiston kehittämä ja Sodexon mahdollistaman monitieteellisen tutkimusravintolan keskiössä on ihmisen kokemus ruoasta ja ruokailusta. Ruokailevien asiakkaidensa lisäksi se palvelee sekä tieteellistä tutkimusta että yrityksiä liiketoimintansa ja asiakaskokemuksensa kehittämisessä.

Vaikka Innotorin on aika päättyä, kehitystoiminta ja yhteistyö kotimaisen ja laadukkaan ruoan saatavuuden turvaamiseksi alueella jatkuu. Yrityskentälle jäi asiakaskysyntään vastaavia tuote- ja palveluideoita. Innotori aktivoi uusien kehittämishankkeiden ja verkostojen rakentumista. Alueen elintarvikealan imago on vahvistunut entisestään ja luo mainiot edellytykset yritysten kasvun tukemiseen myös jatkossa.

Sillai kai?
Tuuli 

Innotori oli aktivoimassa sekä kehittäjien että yritysten yhteistyötä tavoitteenaan alueiden yritysten kilpailukyvyn parantuminen ja uudet innovaatiot ruokaketjussa sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Tulokset olivat onnistuneita.

tiistai 17. joulukuuta 2019

Sikses vilkas vuosi takana

Tuttujen toimijoiden lähiruoka -hanke Suomi syö Satakunnasta -Sikses parasta lähiruokaa on toiminut kohta vuoden. Olemme jatkaneet sikses parasta lähiruokatyötä rinta rottingilla. Tarinat pellonreunalta, keittiöstä ja tapahtumista ovat tavoittaneet kivasti väkeä ja toivottavasti saamme lisäkiinnostusta herätettyä jatkossakin.

Vuosi on ollut vilkas. Someseuraajissamme meillä on uskollinen joukko: yli 1600 seuraajaa - kiitos teille! Se kertoo, että joku kuulee ja näkee Satakunnan lähiruuan ilosanomaa ja tietysti kertoo niistä edelleen.

Somen lisäksi kohtaamisia on ollut myös kasvokkain, esimerkiksi tapahtumissa keskustelu on hyvin välitöntä ja ylpeys oman maakunnan mauista on herkästi aistittavaa. Moni tuntee viljelijän, elintarvikeyrittäjän tai käyttää säännöllisesti jotakin tiettyä satakuntalaista tuotetta.

Tuottajat ja kuluttajat kohtasivat Osta tilalta -päivänä.

Uutisissa satakuntalainen ruokaketju on ollut tänä vuonna monesti upeiden investointien ja onnistumisien kautta. Olemme myös saaneet lukea myös henkilökuvia ruokaketjun toimijoista paikallislehdistä. Yritystarinoita voit lukea myös nettisivuiltamme: Kesän 2019 yrittäjätarinat.

Vahelan luomutila kertoi meille yrityksestään kesällä 2019.

Paljon on myös niitä, joiden lähiruokakäsitys on erilainen. Me hankkeessa viemme tietoutta edelleen myös nuorille, ruoka-alan opiskelijoille. Yllättävää on, että ruoan alkuperää pellolta pöytään ei voi liikaa toistaa tai pitää itsestäänselvyytenä.

Edellisellä hankekaudella valmistunut videomme onkin mitä parhain mainos kertomaan koko ruokaketjustamme. Siinä vilkkaampikin lapsi jähmettyy katsomaan lumoavaa satakuntalaista ruokaketjua. Katso video Youtube-kanavallamme.

Kaiken taustalla toimii aktiivinen työryhmä, jossa jokaisesta toteuttajaorganisaatiosta on edustusta.  Jokainen toimija tuo työryhmään oman näkökulman ruokaketjuun; Satafood, Pyhäjärvi-instituutti sekä ProAgria. Säännölliset tapaamiset rytmittävät hanketyön etenemistä. Tutussa työryhmässä satakuntalaista ruokaa monesta näkökulmasta. Aito ilo lähiruoan parissa on työmme porkkana.

Hankkeemme ydinporukkana toimii työryhmä: Anna, Marko ja Tuuli.

Lisäksi kiitokset saa hankkeen ohjausryhmä ja sieltä nousevat ajatukset ovat meille todella tärkeitä.

Kurkistin myös 2020 trendeihin ja esimerkiksi K-ryhmän ”Näin vuosi 2020 näkyy suomalaisten ruokaostoskorissa” -listassa ensimmäisenä mainitaan ”Arvostus alkuperää kohtaan lisääntyy”. Jatkamme työtä 2020 ja sitä on ilo saada tehdä. 

Katsoessani väliraportteja, vanhoja uutiskirjeitä ja somejulkaisuja, voin vain todeta, ettei tähän pysty yksi ihminen, vaan työryhmä on tehnyt todella upeaa työtä 2019. Tätä tärkeää työtä satakuntalaisen lähiruoan tunnettuuden edistäjänä on ollut todellinen ilo toteuttaa. On osallistuttu valtakunnalliseen koordinaatio hankkeen toimintaan, järjestettyä tilaisuuksia Satakunnassa, vaihdettu kuulumisia eri toimijoiden kanssa, herätelty uudelleen yhteistyötä ja mikä tärkeintä: sydämemme sykkii lähiruoalla.

Sillai kai
Anna Kari, hankkeen vetäjä

Muistitko tämän: ” ’sikses’ on Satakunnan murteen kaunein sana ja se parhaiten kuvaa satakuntalaista mielenlaatua. Sanan sisälle rakennettu hienovarainen negaatio on perinteisesti ollut Satakunnassa ainoa tapa antaa edes vähän positiivista palautetta – sisältäen samalla vihjeen, että aina kuitenkin voi parantaa… Ja kun sana ’sikses’ asetetaan sanan ’parasta’ eteen, eikä perään, kuten perinteisesti, niin silloin koetellaan jo voimallisesti Satakunnassa hyväksyttyjä positiivisuuden ja iloisuuden rajoja. ”- Marko Jori

P.S. Muista, että tilaamalla uutiskirjeemme, kuulet mm. ruoka-alan tilaisuuksista ja koulutuksista ajoissa.  Entä olisiko sinulla joku toive meille hankkeen tekijöille?

tiistai 26. marraskuuta 2019

Vastuullisuustrendi nousi esiin Euroopan suurimmilla ruokamessuilla


Anuga-ruokamessut järjestetään joka toinen vuosi Kölnissä, Saksassa, ja se on maailman suurin ruoka-alan messutapahtuma. Vuonna 2019 messut houkuttelivat paikalle noin 7 500 näytteilleasettajaa ja yli 170 000 messukävijää. Tänä vuonna Anuga-messut juhlivat lisäksi 100-vuotista historiaansa. Suomalaisia ruoka-alan yrityksiä messuilla oli tänä vuonna näytteilleasettajina 17 kappaletta.

Messuilla selkeimmin näkyvissä oleva elintarvikealan trendi oli ajatus vastuullisesta ja ekologisesta ruuasta. Eläinperäisille tuotteille löytyi runsaasti vaihtoehtoja: lihaa, kalaa, voita, maitoa, juustoa, jäätelöä ja kananmunia korvaavia kasvipohjaisia tuotteita markkinoille tarjoavia yrityksiä tuntui löytyvän miltei joka messuhallista. Useimpien kasvipohjaisten proteiinituotteiden raaka-aineena oli käytetty hernettä, soijaa, papuja tai vehnäproteiinia, mutta myös harvinaisemmista raaka-aineista - esimerkiksi herkkusienistä, auringonkukan siemenistä, merilevästä ja jakkihedelmästä (jackfruit) -  jalostettuja lihaa korvaavia proteiinituotteita oli esillä.

Vastuullisuuden teemat näkyivät sekä monenlaisten ilmastoystävällisten tuotevaihtoehtojen kirjona että myös perinteisempien yritysten brändeissä ja viestinnässä. Useat liha-alan toimijat korostivat messuosastoillaan muun muassa eläinten hyvinvointia, tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja tuotannon kestävyyttä varsinkin naudanlihan kohdalla. Vastuullisuus nousi esiin myös pakkausmateriaaleissa: ekologisuudesta nähtiin esimerkkejä muovin määrän vähentämiseen pyrkivissä lihapakkauksissa, pahvisissa pakkausratkaisuissa ja helposti pakkauksesta irrotettavana ja kierrätettävänä erillisenä muovikalvona.

Ruuan vastuullisuusteemat nousivat messuilla esille monessa yhteydessä, esimerkiksi pakkauksissa.

Ekologisuuden ja vastuullisuuden lisäksi messuilla esiin nousevia trendejä olivat kuluttajien kasvava kiinnostus yksilöllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin ruokavalintoihin, välipalatuotteiden edelleen kasvava kysyntä sekä pienten brändien ja start-up -yritysten kiinnostavuuden nousu kuluttajien keskuudessa. Kiinnostus uusia ruokainnovaatioita, pieniä elintarvikealan start-up -yrityksiä, luomua ja paikallisesti pienissä erissä tuotettua lähiruokaa kohtaan kasvussa, sillä nämä mielletään eettisemmäksi ja yksilöllisemmäksi kuin ”bulkkituotanto”. Tämä kiinnostus on kannustanut myös suurempia yrityksiä luomaan uusia, pienen yrityksen tuotteilta vaikuttavia brändejä ja tuotesarjoja.

Suurin osa suomalaisista yrityksistä oli tänä vuonna messuilla mukana Business Finlandin pystyttämillä Food from Finland -messuosastoilla. Satakuntalaisista elintarvikealan yrityksistä messuilla näytteilleasettajana oli Apetit Ruoka Oyj. Apetit esitteli messujen trendien mukaisesti vegepitsaansa sekä uutuustuotteena lanseerattuja vegaanisia, soijattomia ja gluteenittomia paneroituja kukkakaali- ja parsakaalinugettejaan. Monet muut suomalaiset yritykset brändäsivät tuotteitaan arktisuudella ja puhtaudella, ja kaura oli raaka-aineena näyttävästi esillä.

Suurin osa suomalaisista yrityksistä oli messuilla näyttävästi esillä Food from Finland -osastolla.

Mitä muuta uutta kuuluu elintarvikealalle? Seuraa uusimpia innovaatioita ja tule mukaan elintarviketeollisuuden kestävälle muutospolulle seuraamalla INNOKIERTO-hankkeen nettisivuja! Nettisivuilta löytyy lisää materiaalia monista asiantuntijatilaisuuksista Suomesta ja ulkomailta sekä tiedot ja ilmoittautumisohjeet hankkeen tuleviin tapahtumiin. Nähdään hankkeen tilaisuuksissa!

Sillai kai?
Maiju


Tämän blogin kirjoittaja toimii biotalouden asiantuntijana Satafoodissa.