Oletko nähnyt lähiruokaa vuonna 2023?

Mieleen nousee erityisesti yhteistyö ja onnistuneet kokoontumiset vuodelta 2023. Satakunta lautasella päivä ei olisi onnistunut ilman Satakunnan kuntien ja Satakuntaliiton sekä tietysti ruokapalveluammattilaisten työtä. 

Satakunta lautasella -päivä näkyi ja maistui.

Pitkän tauon jälkeen pääsimme myös tapaamaan kasvokkain ja onnistuimme luomaan esimerkiksi yhteistyössä julkisten ruokapalveluiden kanssa minimessut, ja tämän jälkeen Satakunta lautasella päivä onnistui huikeasti ympäri Satakuntaa.

Minimessut julkisten ruokapalveluiden kanssa

Se, miten puhumme maakuntamme ruokaketjusta muille ja miten arvostamme ruokaa on ihan ensiluokkaisen tärkeää. Hankkeella tehtyä materiaalia voi hyödyntää tässä ruokapuheessa ja samalla viedä viestiä paikallisesta ruoasta eteenpäin. Sivustojamme on hyödynnetty asiantuntijatyössä, oppitunneilla sekä liiketapaamisissa. Nettisivustomme onkin päivittynyt vuoden 2023 aikana. Materiaalien avulla ruokaketjusta puhuminen on nyt helppoa. Sivustolle on lisätty myös kieliversiot englanti ja ruotsi ja samoin sivustolta löytyy uudistunut oppipeli, ruokaketjuesittelyä, videoita ja reseptiikkaa hyödynnettäväsi. Eli jos et vielä ole löytänyt www.siksesparasta.fi sivustoa, niin nyt viimeistään on aika hyödyntää materiaalit ruokaketjupuheessa.

Läsnäolo tapahtumissa on tuonut hankemaailmaa lähemmäs ihmisiä ja samalla on ihan maisteltu maakunnan makuja. mm. Okrassa Oripäässä kesällä kokki Kristian Sularanta ilostutti yleisöä valmistaen ruokaa näytösluontoisesti lavalla. 

Kokki Kristian Sularanta Okrassa.

Tällaisia tapaamisia saisi olla enemmänkin ja hyvin olemme kuitenkin maakuntamme tapahtumissa näkyneet, jos ei ihan hankkeena, niin asiantuntijat ovat verkostoituneet moneen suuntaan. Tulevaisuudessakin yhteistyöllä ja osaamisella on varmasti kysyntää. Arvokkaat kohtaamiset voivat myös synnyttää jotakin uutta tulevaan ja on myös tavattu Lähiruokapäivässä, juhlittu suomalaisen ruoan päivää ihan maakunnan kansaedustaijien kanssa.

Suomalaisen ruoan päivän juhlintaa.

Monta asiaa on saavutettu vuonna 2023. Kiitos siitä kaikille työtämme seuraaville niin somessa, kuin uutiskirjeiden takana. Esimerkiksi Rauman opettajakoulutuksen opiskelijat pistivät asiantuntijuudelle haastetta ja tästä seurauksen asiantuntijatyötä on tehty myös englanniksi. Kiitos MTK-Satakunta heittäytymisestä ruokaketjuviestinnän parissa ja hyvinhän se englantikin meiltä sujui. Toivotaan, että reipas työmme tuottaa hedelmää ja iloa maakuntaamme sekä muualle Suomeen.

Lähiruokaviestintää englanniksi.

Katse menneeseen kertoo siis monta muistoa, mutta myös monta ideaa tulevaan. Toivottavasti satakuntalainen ruokaketju voi jatkossakin hyvin ja voimallisena. Kiitos hankkeen takana häärineelle työryhmälle, ilman teidän panostanne vuosi olisi varmasti ollut tylsempi ja värittömämpi.

Sillai kai,

Anna

Kestävää ruokaturvaa yhteistyöllä ruoantuottajia arvostaen

Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja sitoutuu ostamaan tietyn osan kumppanuusmaatilan sadosta tai muusta tuotannosta etukäteen, satokausi kerrallaan. Menetelmällä mahdollistetaan viljelijän tulevan kauden tuotanto. Kumppanuusmaataloudessa viljelijä sen sijaan sitoutuu tuottamaan ruokaa sovitusti toimintaan sitoutuneille kuluttajille tai muille kumppaneille, esimerkiksi ravintoloille, päiväkodeille tai kouluille.

Kumppanuusmaatalouden keskeisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa paikallisuus ja lähiruoka, avoin tiedonkulku, läpinäkyvä talous ja tuotannon riskien sekä onnistumisten jakaminen. Kaikki osapuolet jakavat viljelyyn liittyvät riskit – satokauden tuotantomäärät saattavat vaihdella esimerkiksi sään vuoksi. Kuitenkin myös onnistumiset, kuten odotettua runsaampi sato, jaetaan yhdessä.

Miten sitten aloittaa kumppanuusmaataloustoiminta? Osapuolten välisessä kumppanuuden muodostamisessa on tärkeää, että kaikkien tarpeet ja toiveet kohtaavat. Toiminnan voi aloittaa yksi tai useampi tuottaja yhdessä, kuluttaja(t) tai esimerkiksi ravintola, koulu tai yhdistys. Menetelmiä on kahdenlaista: viljelyvetoista ja kuluttajavetoista.

Viljelyvetoisessa mallissa tuottaja vastaa itse asiakkaiden hankinnasta joko yksin tai yhdessä muiden tuottajien kanssa. Asiakkaat voivat olla yhteistyöstä kiinnostuneita kuluttajia tai muita mahdollisia kumppaneita, kuten kouluja tai yhdistyksiä. Kuluttajille tarjotaan osuuksia tulevan satokauden tuotannosta, ja osuudet maksetaan kokonaan tai osittain etukäteen. Kuluttajille voidaan tarjota mahdollisuutta osallistua tuotantoon tai tapahtumiin, mutta toiminnan organisointi on tuottajan vastuulla ja hänestä/heistä riippuvaa.

Kuluttajavetoisessa kumppanuusmallissa tuottajan sijaan toimintaa organisoi kuluttajaryhmä. Malli aloitetaan organisoitumalla kuluttajien kesken, jonka jälkeen etsitään yksi tai useampi viljelijä, jolle ehdotetaan kumppanuusmaataloutta, ellei tuotantoa haluta hoitaa omin voimin. Yhteistyöviljelijöiden kanssa sovitaan toiminnasta; mitä tuotetaan, kuinka paljon ja millä hinnalla, kuinka tuotteet toimitetaan ja millaista yhteistoimintaa, kuten esimerkiksi tapahtumia, järjestetään.

Yhteisöviljely on menetelmä, jossa kuluttajaryhmä haluaa järjestää tuotantonsa itse. Tuotanto voi tapahtua ryhmän vuokraamalla tai ostamalla pellolla tai puutarhassa. Kuten kumppanuusmaataloudessa yleensä, yhteisöviljelyssäkin sovitaan tuotannon sisällöstä, kustannusten ja työmäärän jakautumisesta sekä muista asioista osapuolten kesken.

Miksi kumppanuusmaatalous kiinnostaa kuluttajia? Menetelmän kautta kuluttajalle syntyy mahdollisuus osallistua ruoan tuotantoon. Kuluttajavetoisen kumppanuustilan perustaminen voi olla joissain tapauksissa ainoa tapa hankkia toivottua lähiruokaa, jos alueella ei muuten ole sopivaa tarjontaa. Kumppanuusmaataloudessa korostuu ruoan lyhyt matka pellolta pöytään, luonto- ja ruokasuhteen vahvistuminen sekä yhteisöllinen toiminta.

Tekstin lähteenä on käytetty Kumakka-hankkeen www-sivuja: kumppanuusmaatalous.fi.

Tiia Korhonen,

hanketyöntekijä

Webinaari kumppanuusmaataloudesta 30.11. - Lue lisää.

Kaipaatko diasarjaa oppitunnin tai esityksesi tueksi?

Miten kertoa koululaisille tai opiskelijoille satakuntalaisesta ruokaketjusta? Entäpä, kun tahdot yleisesti herättää keskustelua satakuntalaisesta ruokaketjusta vaikkapa työpaikalla. 

Syksyllä vietetään runsaasti erilaisia teemapäiviä. Luvassa on mm. Suomalaisen ruoan päivä 4.9.2023, Lähiruokapäivä 9.9.2023 sekä Satakunta lautasella päivä Otson päivän yhteydessä 11.10.2023. Jokaiseen teemapäivään voi virittäytyä vaikkapa vierailemalla siksesparasta.fi ja ottaa uudet diasarjat käyttöön. 

Satakuntalaisesta ruokaketjusta diasarjat auttavat sinua kertomaan satakuntalaisesta ruokaketjusta. Tämä ”kättä pidempää” ruokaketjusta- diasarja syntyi hanketyöntekijöiden ideasta ja osana hanketoimia. Diasarja on tarkoitettu kaikille satakuntalaisesta ruokaketjusta kiinnostuneille nuorelle koululaiselle tai jo työelämässä vaikuttavalle. Eritysesti ruokaketjun ympärillä työskenteleville. Materiaalit voi ottaa käyttöön rohkeasti. 

Esitykset löytyvät myös ruotsiksi ja englanniksi, jos oppitunnilla tai luennolla on kansainvälinen tunnelma. Huomasithan, että muutakin materiaalia löytyy sivustolta englanniksi. Diasarjan 1 osa kertoo lyhyesti satakuntalaisesta ruokaketjusta. Tuotannosta ja tuotantomääristä. Diasarjan 2 osa kertoo tarkemmin toki ruokaketjusta, mutta myös hanketoimista ja hankkeen taustalla toimivista henkilöistä.

Esitykset löydät materiaalipankistamme.  Esitykset kannattaa ladata ensin koneelle ja avata pdf:n lukuohjelmalla, jolloin näet dioihin liitetyt muistiinpanot, joihin onkin kirjattu suuri osa ruokaketjun faktoista.

Ota yhteyttä hanketoimijoihin, mikäli kaipaat muokattavaa pohjaa esityksesi tueksi.

Ota yhteyttä, mikäli kaipaat muokattavaa pohjaa esityksesi tueksi. 

Anna Kari

050 555 8440

Anna.kari@maajakotitalousnaiset.fi

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

ProAgria Länsi-Suomi