keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Nyt metsään luvan kanssa!

Innostus luonnonyrtteihin tarttuu aina näin kesän korvalla. Itse kerään ja käytän luonnonyrttejä monipuolisemmin vuosi vuodelta. Mukaan mahtuu hyviä ja vähän huonompia keruukokeiluja. Tänä keväänä ilmasto on ollut kaikkea muuta kuin suosiollinen aikaiselle keruukaudelle. Keruuretken voi tehdä omassa pihassa tai metsässä sekä luvalla naapurin mailla. Jokamiehen oikeuksien mukaisesti meillä kaikilla on lupa kulkea toisen maalla, yöpyä tilapäisesti ja kerätä sieniä, marjoja, kukkia ja ruohomaisia kasveja. Lupa on fiksua kysyä maanomistajalta voimallisempaan luonnontuotteiden keruuseen eli oksien, kerkkien ja sammaleen keräämiseen.

Nykypäivänä monet puhuvat luonnonyrteistä kreikkalaisperäisellä sanalla horta. Horta on kreikkaa, ja tarkoittaa villiä vihreää luonnosta löytyvää syötävää. Luonnonyrtit tai villivihannekset ovat todellista aitoa lähiruokaa ja varsin ekologista. Viljelypanoksia ei juurikaan tarvita ja kuljetusmatkaa on vähän tai ei lainkaan. Luonnonyrtit voidaan poimia omasta pihasta ja ovat lähes ilmaisia.

©Sari Toikkanen
Luonnonyrtit sisältävät runsaasti antioksidantteina toimivia vitamiineja, hivenaineita ja flavonoideja. Kuten ruokavaliossa yleensä, kannattaa myös luonnonyrttien käytössä suosia monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Rohdosmaisesti vaikuttavia aineita sisältäviä luonnonyrttejä ei suositella käytettäväksi päivittäin viikkoa pidempään (kamomillasaunio, kultapiisku, mustikka, puolukka, peltokorte ja siankärsämö).  Nokkonen, mesiangervo, kataja, väinönputki ja koivunlehti voivat taas lisätä virtsaneritystä ja pitkään käytettynä rasittaa munuaisia. Oksaalihappoa sisältävät kasvit (raparperi, suolaheinät, ketunleipä ja mustikanlehti) voivat puolestaan haurastuttaa luustoa ja rasittaa munuaisia.  Munuaissairauksia sairastavia suositellaankin välttämään oksaalihappoa kokonaan. Luonnonyrttien tunnistuksessa ja käytössä onkin aluksi hyvä pysyä helposti tunnistettavissa ja turvallisissa kasveissa.

Kymmenen tuttua luonnonyrttiä

Luonnonyrtit ovat kuitenkin oikein kerättynä ihana lisä ruokavaliossa tai ruoassa ennen kesän sadon kypsymistä. Tässä kymmenen tuttua luonnonyrttiä ja käyttökohdetta, joiden käyttöön löytää helposti lisätietoa: www.arktisetaromit.fi

  1. Nokkonen, kuivattuna ihanaa ohukaisissa
  2. Pihlaja, nuoret lehdet juomana
  3. Maitohorsma, nuoret versot parsan tapaan
  4. Koivu, salaateissa nuorina lehtinä tai tee aineksina
  5. Kuusenkerkkä, herkullista siirapiksi keitettynä
  6. Voikukka, nuoret lehdet salaateissa
  7. Vadelma, hiostettuna teeaineksina
  8. Poimulehti, salaateissa nuorina versoina
  9. Ketunleipä eli käenkaali, maustamassa esimerkiksi kotijuusto
  10. Mesiangervo, jalkahauteissa tai hiostettuna teeaineissa
Moni villivihannes kannattaa hyödyntää nuorina versoina heti alkukeväästä. Ne rikastuttavatkin ruokavaliotamme ja valikoimaamme ennen varsinaisen viljellyn satokauden alkua ja samalla lisäämme hyvinvointiamme luonnossa liikkuen. 

Vinkki! Maitohorsman kuivatut lehdet sopivat mainiosti maustamaan pannukakku- tai ohukaistaikinaa. Annoksen kruunaa kuusenkerkkäsiirappi. Mikäli siirappia jää syksyyn, on se oiva helpotus yskäiselle.

 ©Sari Toikkanen

Kuusenkerkkäsiirappi 

5-6 l kuusen vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä
1 kg sokeria
vettä
  1. Huuhtele kerkät. Peitä kylmällä vedellä niin, että ne juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli. 
  2. Keitä kerkkiä liotusvedessä noin 2 tuntia sekoittaen koko ajan, ettei seos pala pohjaan. 
  3. Siivilöi seos. Nestettä pitäisi olla jäljellä noin 1,5 litraa. 
  4.  Lisää sokeri ja keitä seosta vielä toiset 2 tuntia sekoittaen (kattilan pohjaa myöten).
  5.  Seos on nyt siirappimaista ja kovettuu vähitellen. Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin. 
Kovaa marmelosta saa lisäämällä hyydytysaineitta. Valmiin marmelon väri on punaruskea.
Huom! Kerkkien keräämiseen tarvitaan lupa maanomistajalta, eli se ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.


Sillai kai? Anna




torstai 8. kesäkuuta 2017

Yrttien täyteistä kesää kaikille!

Kuten tiedämme, kevät eteni melko hitaasti ja myös kesä on tänä vuonna hieman myöhässä. Nyt alkaa kuitenkin olla se aika vuodesta, kun luonnonyrttejä kannattaa poimia talteen ja hyödyntää esimerkiksi ravintona ja ruoanlaitossa. Itse en ole ollut mikään luonnonyrttien tietäjä tai suurkerääjä, mutta tänä keväänä olen skarpannut asian suhteen. Viime kuukausien aikana olenkin tutustunut luonnonyrttien ihmeelliseen maailmaan. Tässä teillekin oppimani vinkit – aloittelijan näkökulmasta tosin.

Luonnonyrttien maailmaan tutustumista
kirjallisuuden avulla.
Aivan ensimmäiseksi tutustuin luonnonyrtteihin, niiden keruuseen ja käyttöön lainaamalla lähikirjastosta kirjallisuutta 
aiheeseen liittyen sekä etsimällä netistä tietoa. Lisäksi pääsin myös tapaamaan paikallista yrttiyrityksen omistajaa, jolta sain vielä lisäoppia. Luonnonyrtit ovat äärimmäisen ravintorikkaita ja niissä on vitamiineja hurjat määrät. Esimerkiksi kuusenkerkissä on paljon C-vitamiinia, flavonoideja, kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Monia luonnonyrttejä voi käyttää suoraan sellaisenaan, vaikka salaattien joukossa, mutta yrttejä voi myös säilöä esimerkiksi kuivaamalla. Kuivaaminen onkin yrttien pääsääntöinen säilömistapa ja se on tehtävä heti keruun jälkeen. Joitakin yrttejä, kuten nokkosta, on myös mahdollista ryöpätä ja sen jälkeen pakastaa.

Luonnonyrtit ovat lähiruokaa parhaimmillaan

Tiedonhankinnassa yllätyin siitä, että ravinnoksi kelpaavia ja ruoanlaitossa hyödynnettäviä yrttejä löytyy luonnosta aivan valtava määrä. Yksi lainaamista opaskirjasista (Viettelevät villiyrtit) esitteli yli 30 luonnonyrttiä erilaisine resepteineen. Opin myös muun muassa sen, että siankärsämöä on mahdollista käyttää keittojen mausteena! Kannattaa kuitenkin aina selvittää, miten luonnonyrttejä voi käyttää ravintona ja kuinka paljon tai usein. Lisäksi kannattaa olla tarkkana, ettei kerää myrkyllisiä lajikkeita. Ensikertalaisen on siis hyvä ottaa jokin opaskirja mukaan keruureissulle – ainakin jos aikoo kerätä tuntemattomampia yrttejä.

Voikukassa kannattaa suosia
pyöreälaitaisempia lehtiä.

Löysin myös paljon mielenkiintoista nippelitietoa yrttien keräämiseen ja käyttöön liittyen. Voikukissa sahalaitaiset lehdet ovat kaikista kitkerämpiä, joten niitä ei kannata kerätä. Koivunlehtiä sen sijaan ei suositella diabeetikoille niiden nopean verensokeria alentavan ominaisuuden vuoksi. Niin ja ennen kaikkea, luonnonyrtit ovat puhdasta lähiruokaa parhaimmillaan – niitä voi löytää ihan omalta takapihalta!

Yrtteihin tutustumisen jälkeen suuntasin lähimetsään sillä ajatuksella, että löytäisin yrttejä kerättäväksi. Otin varoiksi kirjastosta lainaamani opaskirjasen mukaan, jos yrttien tunnistaminen käykin metsässä haastavaksi. Mukaani tarttui kuitenkin ensimmäisellä reissulla vain tuttuja ja turvallisia lajikkeita: nokkosta, voikukanlehtiä ja maitohorsmaa. Sen lisäksi, että mukaani tarttui muutama yrtti, sain myös aimo annoksen liikuntaa ja ulkoilmaa lähimetsässä samoillessani. Luonnonyrttien keräily voikin olla myös mieluisa harrastus.

Voikukanlehteä smoothien joukkoon!
Keruureissun jälkeen muistelin vielä, mitä yrteille pitikään seuraavaksi tehdä. Nokkonen kuivumaan, maitohorsmille huuhtelu ja voikukista keskiosa pois sekä myös niille huuhtelu. Pikkusiskoni hieman epäileväisenä ihmetteli puuhaamistani keittiössä, mutta vakuutin hänelle homman olevan täysin hanskassa ja yleisesti rikkaruohona pidetyn voikukan toimivan tulevan välipalasmoothiemme yhtenä ainesosana äärimmäisen hyvin. Kaikki keräämäni yrtit päätyivätkin lopulta käyttöön ja makunystyrätkin suhtautuvat niihin yllättävän lempeästi. Totesin, että tätä hommaa kannattaa siis toteuttaa jatkossakin. 

Seuraavaksi suunnitteilla olisikin ottaa hieman suurempi ja haastavampi askel eteenpäin. Vuorossa ovat kuusenkerkät ja niistä kuusenkerkkäsiirapin valmistaminen. Sen jo ainakin tiedän, että kuusenkerkkiä kerätessä pitää muistaa kysyä maanomistajalta lupa. Siirapin valmistaminen on sen sijaan vielä hepreaa – lopputulosta odotellessa siis.

Tässä vielä oppimani vinkit aloittelijoille:

  • Tutustu luonnonyrtteihin ja niiden käyttöön netin tai lähikirjaston kirjavalikoiman avulla.
  • Kun lähdet luontoon, kerää vain yrttejä, jotka varmasti tunnistat. Myrkyllisiäkin lajikkeita nimittäin löytyy.
  • Kerää yrtit mahdollisimman puhtaista paikoista – vältä esimerkiksi isojen teiden pientareita.
  • Totuttele makuun vähitellen – alkuun vain muutama luonnonyrtti esimerkiksi salaatin tai smoothien joukkoon.
  • Ja ennen kaikkea, nauti uuden oppimisesta sekä uusista makuelämyksistä!

Sillai kai? Heidi