Hashtag vege

Vege on puhekieltä ja tarkoittaa vegetaristia eli kasvissyöjää.

Uutta kasvua luomusta -hanke järjesti tutustumismatkan Satakunnan luomuvähittäiskauppaan ja luomun näkymiin maakunnallisesti. Vierailuilla keskusteltiin kaupan edustajien kanssa paljon myös lähiruoasta ja ruokatrendeistä. Monet trendit tulevat ja menevät, mutta lähiruoka ja luomu ovat tulleet jäädäkseen. Mutta mikäs juttu tämä vege sitten on? Onko se tullut jäädäkseen? Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että vegetrendille ei näy loppua ainakaan lähitulevaisuudessa.

Jäin pohtimaan vierailujen jälkeen, elänkö tynnyrissä vai olenko vain true karnivori, että vegetrendi on mennyt minulta ohi. En elä ilman lihaa ja maitoa, joten todennäköisempää lienee, että olen itse päästänyt sen menemään ohi. Ylipäätään trendien häviäminen ihmisten mielistä käy entistä mahdottomammaksi, sillä sosiaalisen median palvelut ruokkivat trendejä ja toisinpäin.

Kaurajuomat (plus sen seitsemän sortin jatkeet juomista) soijavalmisteet, tofut, pavut, hedelmät ja vihannekset ovat nyt kuumaa kamaa. Samaan aikaan lihaa syödään ennätysmääriä. Lihatiedotuksen teettämän kyselyn mukaan 94 % suomalaisista syö lihaa jossain muodossa sen hyvän maun ja ravitsevuuden vuoksi. 6 % prosenttia suomalaisista ei syö lihaa lainkaan. Tärkeimmät syyt tähän ovat kasvissyönti ja eettiset syyt. Ohuesti paradoksaalista, että vegetrendi jyllää ja lihaa kuluu ennätyspaljon.

Tätä kirjoittaessani ja kaikkia mahdollisia sosiaalisen median kanavia ja Googlen syövereitä tutkiessani, innostun vegeresepteistä. Tai no, en nyt ihan niin paljoa, että korvaisin kaikista rakkaimman, eli maidon, kaurajuomalla. Mutta överiranskikset (sis. soijaproteiinipaloja, bataattiranskalaisia, avokadoa, granaattiomenaa, tomaattisalsaa, vegaanista majoneesia…) kuulostaa jo niin mielenkiintoiselta, että saattaisin sitä jopa kokeilla. Mättö mikä mättö – kelpaa!  

Kasvikset ovat hyvin tärkeä osa monipuolista ja terveellistä ruokavaliota, joten ehdottomasti kannatan hashtag kasviskeskiviikkoa. Tästä ja kasvisreseptiikasta intoutuneena kävin läpi paikallisen K-Supermarketin vegehyllyn. Ostoskoriin päätyi grahamkasvispiirakkaa, gurttia ja suklainen soijajuoma. Vihis ei paatuneen lihansyöjän silmissä ollut houkuttelevan näköinen, joten jätin sen tällä erää hyllyyn. Huomionarvoista on, että pakkaukset itsessään ovat hyvännäköisiä!

Nyt olen rehellinen. Grahamkasvispiirakka oli minun makuaisteilleni liikaa. Palaan mahdollisimman nopeasti takaisin lihaisiin, rakkaisiin grahampiirakoihin.

Gurtti saa minulta 5/5, todella herkullista! Erittäin onnistunut miksaus mustikkaa, eläviä maitohappobakteereja ja herneproteiinia.

Suklainen soijajuoma vain muistutti minua siitä, kuinka paljon rakastankaan maitoa.

Homma taitaa minun osaltani olla pihvi.

Sillai kai?

Tuuli

Laskiaispulliin kuuluu kunnolla täytteitä!

Kirkollisten perinteiden mukaan laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja laskiaistiistaista on katsottu alkavan pääsiäiseen asti kestävä paasto. Paastoa edelsi hauskanpito sekä tuhdisti syöminen. Suomalaisten talonpoikien laskiaisen viettoon liittyi puolestaan vahvasti mäenlasku. Tulevan kesän pellavan ja hampunkasvua oli mahdollista ennustaa laskun pituudella. Uskottiin, että mitä pidemmäs lasku meni, sitä paremmin pellava seuraavana kesänä kasvoi.

Nykyisin laskiaiseen liitetään talviliikuntariehat ja ruokaperinteistä hernekeitto sekä laskiaispullat. Itselleni ehdoton suosikki laskiaisessa onkin talviliikunta sekä reippailun päätteeksi ansaitut laskiaispullat. Koska meillä on täällä Satakunnassa tällä hetkellä ihan kunnon talvi ja pakkasetkin paukkuvat, on ulkona monenlaisia mahdollisuuksia liikuntaan. Perinteisesti laskiaiseen liitettävän mäenlaskun lisäksi voi esimerkiksi lähteä hiihtämään tai luistelemaan. Mikäs onkaan sen parempaa, kuin reippaan hiihtolenkin päätteeksi nauttia laskiaispullista kera lämpimän kaakaon!

Tähän mennessä olen enimmäkseen nauttinut äitini leipomista laskiaispullista, sillä mielestäni pullan leipominen on ehkä hieman tylsää puuhaa, ja äidin pullat ne vain ovat parhaita! Nyt kuitenkin päätin ryhdistäytyä ja kokeilla, josko onnistuisin leipomaan yhtä hyviä pullia kuin äitini (…tai no lähes yhtä hyviä edes). 

Niinpä etsin äitini pullareseptin ja ryhdyin työn touhuun!

Pullat saatu uuniin asti! Reseptin pikkupullat muuttuivat vähän alkuperäistä suunnitelmaa suuremmiksi..

Perinteisestä hillosta poiketen tein mansikkasurvosta pakkasesta löytyneistä mansikoista. Survoin haarukalla sulaneita mansikoita ja joukkoon laitoin hieman sokeria. 

Valmiit pullat! Hillon lisäksi laskiaispulliin kuuluu kunnolla kermaa! Niin, että pullat ovat hyvin meheviä ja niitä on jo vähän vaikea syödä.

Jos haluat laskiaisperinteitä noudattaen nauttia myös satakuntalaisesta hernekeitosta, löydät sen reseptin täältä.

Sillai kai?

Heidi

Lähde: Jyväskylän yliopiston museo: Laskiainen: https://www.jyu.fi/tdk/museo/laskiainen/las1.html