Pitkä pöytä notkuu ihania värejä ja
monen muotoisia asioita. Kuusivuotias esikoululainen pohtii arvioiden, minkä
kasviksen esittelisi muille päiväkotilaisille kohta alkavassa sadonkorjuutilaisuudessa.
Mieleen tulee vihannes-laulu. Kukas se muuttuikaan punaiseksi suuttuessaan?
Täydellisen pyöreä kaali erottuu joukosta ja valitsen sen. Onpas se painavakin!
Lapsuudessani kasvikset;
vihannekset, hedelmät ja marjat näkyivät lautasella ja kuuluivat
lastenlauluissa. Se oli aikaa, jolloin päivittäinen ruoasta saatava ravintosuositus
ilmaistiin vielä ympyränmuotoisena. Kasviksia oli saatavilla joka aterialla
ilman sen suurempaa vouhottamista – ja silti käytiin omenavarkaissa! 2000-luvulla vihreät asiat lautasella saivat särmää ja suosituksia alettiin
esittää kolmion muodossa. Kasvikset muuttuivat trendikkäiksi ja sosiaalisen
median kanavat täyttyivät värikkäistä asetelmista - silmäkarkeista.
Kasviksia on pidetty pääosin aina terveellisinä,
sillä ne sisältävät kuituja, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä
antioksidantteja ja flavonoideja. Aina silloin tällöin kasvisten ”pahis” PERUNA
on boikotissa, mutta kas kuinka se maistuukaan niin hyvälle tillin ja voin
kanssa kesällä! Oma ruokasääntöni kuuluukin, että kaikkea voi ja pitää syödä,
mutta kohtuus kaikessa!
Nykyisen työni kautta olen saanut
mahdollisuuden tutustua monipuolisesti satakuntalaiseen ruoantuotantoon ja
tuottajiin. Vaikka olen aina ollut kasvisten ystävä ja jopa suurkuluttaja, niin
yhä useammin ja entistä monipuolisemmin lautaseltani löytyy lähellä tuotettuja
vihanneksia, juureksia ja marjoja. Onhan aito maku tuore, raikas ja puhdas!
Ruokatrendejä, -dieettejä ja
–suuntauksia on moneen makuun ja hyvä niin. Monessa kasvikset näyttelevät yhä suurta
roolia. Vaikka kasvikset elivätkin loppujen lopuksi sulassa sovussa kellarin
pimeässä nurkassa, en olisi kuusivuotiaana arvannut, että kaalikin voi
2010-luvulla olla superfoodia!
Sillai kai?
Ansa
Tämän blogisarjan kirjoittajat toimivat Satakunnasta – Sikses parasta -hankkeessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti