Satakuntalainen juomakulttuuri on runsasta ja vieraanvaraista
Ruokakulttuuriin
kuuluu olennaisesti juomakulttuuri, mutta mitä on juomakulttuuri? Miten
määritellä käsite juomakulttuuri ja kuka sen määrittää? Puhuttaessa
suomalaisesta juomakulttuurista monet näkevät silmissään ”pää täyteen” –
mentaliteetin. Tämä lienee ennemminkin juomiskulttuuri - ehkäpä kärjistetty
sellainen. Juomakulttuuri on kuitenkin monimuotoisempi. Se on lasillinen maitoa
lounaalla, päivän mittaan kahvia lempimukista, lasillinen mehua välipalalla. Se
on viiniä illallisella, kuohuviiniä juhlan hetkellä, oluttuopillinen kuulumisien
vaihdon yhteydessä. Mukista tuoppiin ja viinilasista maitolasiin - olkaamme
ylpeitä kuinka rikas juomakulttuurimme on!
Juomateollisuus
on yksi elintarviketeollisuuden alue. Tätä korostamme hankkeessamme entistä
enemmän. Satakuntalainen juomateollisuus on hyvissä kantimissa, voinemme
nimittäin vallan mainiosti käyttää käsitettä lähijuoma! Maakunnasta löytyy
meijeri, panimoita, pieniä mehu- ja limonaditehtaita sekä viinitila. Oman kulttuuriperinnöllisen
kunniamainintansa ansaitsee pohjoissatakuntalainen sahti. Lähijuoma käsitteenä
on kuitenkin vielä vakiintumaton, vaikka lähijuomia saa kaupoista aivan kuten
lähiruokaa. Suosimalla lähijuomia, oli se sitten maitoa tai olutta, edistämme satakuntalaista
paikallistaloutta, työllisyyttä ja juomakulttuuria, puhumattakaan alkutuotannon
mahdollisuuksista, sillä raaka-aineet ovat useimmiten lähialueilta. Maalaisjärkikin
jo sanoo, että kun kuljetusmatka lyhenee, kuormittuu ympäristökin vähemmän.
Satakuntalainen
olutkulttuuri on aina ollut täyttä asiaa. Tällä hetkellä maakunnassa on neljä
pienpanimoa - koko maassa pienpanimoita
on lähes 80. Lakiteksti pienpanimosta kertoo, että pienpanimo määritellään
panimoksi, jonka kalenterivuoden aikana tuottaman oluen määrä on enintään 15
000 000 litraa. Pienpanimoala on murroksessa ja panimoita perustetaan kovaa
tahtia. Lainsäädäntö ei ole pienpanimoiden puolella, joskin lakiuudistuksia on
onneksi tekeillä. Pienpanimot eivät ole hierarkiakangistuneita yrityksiä.
Päinvastoin, kaveriporukoiden tai kotiolutharrastajien puuhailuista oluen
parissa syntynyt liikeidea ja sittemmin perustettu yritys on yrittäjyyttä
parhaimmillaan. Näiden yritysten ja tuotteiden taakse kätkeytyy
mielenkiintoisia tarinoita. Odotan innolla satakuntalaisen panimomatkailukulttuurin
nousua!
Karhu
on aina karhu, kaikkihan sen tiedämme. Kannustan kaikkia (käsityöläis-)oluiden
ystäviä tutustumaan satakuntalaisiin oluihin! Kaada tuoppiin seuraavalla
kerralla Diplomi-insinööriä, Pi.La:a, Muflonatoria tai Kuukkarin kreippiä. Jo pelkästään oluiden nimet on hauska keskustelunaihe! Mikä
sen mukavampaa kuin järjestää rento olutpruuvi ystävien kanssa? Näin voi
testata itsensä oluttyyppien tuntemuksessa! Paikallisiin mallasjuomiin voi
tutustua myös löylyjen jälkeen, maukkaalla aterialla, talkoissa, terassilla - nautintotapoja
on yhtä monta kuin oluiden ystävää. Kukin tavallaan, sillä jokaisella on oma
juomakulttuurinsa.
Hölkynkölkyn,
kippis, terveydeksi!
Sillai kai? Tuuli
Olutpruuvista voi tehdä omannäköisen keksimällä illalle teeman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti