keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Pois alta, pensasmustikat tulloo!

Pensasmustikka on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen marja, sillä ei ainoastaan Väri-instituutti Pantone ole valinnut mustikansinistä vuoden väriksi vaan klassinen mustikka on nyt myös vuoden maku (Firmenich 2020). Pensasmustikka sai myös oman emojinsa kuluvana syksynä. Sivuilmiöt eivät ole mikään ihme, sillä pensasmustikan tuotanto kasvaa tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten kaikista marjakasveista maailmassa ja tuoretta pensasmustikkaa on saatavilla eri puolilta maailmaa jo ympäri vuoden. Viimeisten viiden vuoden aikana pensasmustikan kokonaistuotanto maailmassa on kaksinkertaistunut ja ennusteiden mukaan tuotanto tulee tuplaantumaan seuraavien 7-10 vuoden kuluessa, jolloin pensasmustikoita tuotettaneen jo noin 2 miljardia kiloa.  

Näihin aikoihin pensasmustikan pääsatokausi on meneillään sen maailmanmarkkinoiden vientiherruudesta taistelevissa Chilessä ja Perussa mutta kevättä kohti mentäessä tuonti meille mm. Espanjasta ja Puolasta kasvaa. Suomeen tuodaan tuoretta pensasmustikkaa eniten juuri kesäkuukausien aikana, sillä kotimainen tuotanto kattaa kokonaiskulutuksesta vain noin 15-20 %. Tällä hetkellä pensasmustikan viljelyinnostus on kuitenkin virinnyt uudestaan myös Suomessa ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuonnista tullaan korvaamaan kotimaisella pensasmustikalla. Nykyisellään jokaisen suomalaisen lautaselle riittää kotimaista pensasmustikkaa vain noin 30 g.  

Viljelykasvina pensasmustikka on suhteellisen tuore tulokas, sillä pensasmustikka kesytettiin viljelykasviksi puutarhatuotantoon USA:ssa vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäiset luonnossa kasvaneet pensasmustikat otettiin viljelyyn ja aloitettiin systemaattinen lajikejalostus sekä viljelymenetelmien kehittäminen. USA:sta pensasmustikan viljely levisi hiljalleen joka puolelle maailmaa ja eri viljelyolosuhteisiin on kehitetty useita satoja ellei tuhansia erilaisia lajikkeita. Suomeen ensimmäiset pensasmustikat saatiin 1940-luvulla, mistä lähtien meilläkin on jalostettu muutamia pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita sekä tutkittu niin pensasmustikan kasvutunneliviljelyä kuin sen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Ammattimainen pensasmustikan viljely meillä alkoi tosin vasta 2000-luvun alussa, kun kotimaiset lajikkeet Aino ja Alvar laskettiin markkinoille.

Pensasmustikka onkin yksi terveellisimmistä marjoista ja yksi eniten terveyttä edistäviä fenolisia yhdisteitä sisältävistä elintarvikkeista. Edelle kiilaavat vain marja-aronia, kaakaojauhe, ruusunmarja, metsämustikka sekä makeapihlaja. Tavallinen metsämustikka ja pensasmustikka ovat siis terveysvaikutuksiltaan käytännössä yhtä hyviä, vain koostumukseltaan hieman erilaisia. Maailmalla pensasmustikkaa myydäänkin erityisesti juuri sen terveysvaikutusten avulla, sillä sen sanotaan mm. alentavan kolesterolia ja korkeaa verenpainetta, suojaavan tulehduksilta ja syövältä sekä auttavan painonhallinnassa. Kuluttajat ovat tämän viimeistään nyt huomioineet myös meillä ja pensasmustikan kysyntä on useana vuonna ollut kasvussa. 

Pensasmustikan tulevaisuus näyttää siis valoisalta, kysyntää on ja viljelyalat ovat kasvussa. Olethan sinäkin jo maistanut pensasmustikkaa?

Pensasmustikkaa viljellään meillä pääasiassa avomaalla mutta tulevaisuudessa myös entistä enemmän kuvankaltaisissa kevytrakenteisissa kasvutunneleissa.


Sillai kai,

Minna Pohjola
Marjantuotannon asiantuntija
Laatumarja-hankevetäjä
ProAgria Länsi-Suomi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti