Kynäilin taannoin eräässä toisessa yhteydessä seuraavaa: ”Varsinainen meedio olisi saanut olla, että olisi arvannut vuosi sitten, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan. Ollapa sama meedio ja nähdä, mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan!”
Koronaviruspandemia on kohdellut elintarviketeollisuuden toimialan yrityksiä eri tavoin eri alueilla. Rajoituksilla ja suosituksilla on ollut negatiivisia taloudellisia vaikutuksia toimialaan ja asiakaskuntiin. Toisaalta pandemia on nostanut kotimaisen ja lähiruoan arvostusta sekä ymmärrystä omavaraisuudesta. Korona on saanut monet tukemaan pienyrittäjiä. Suomen elintarviketeollisuus on pienyritysvaltainen. Pienten elintarvikeyritysten kriisinsietokyky on suuria yrityksiä heikompi. Alan yrityksistä noin 60 % työllistää 1–5 henkeä. Satakunnassa tämä lukema on jopa 80 %. Mikroyritykset ovat myös merkittävä kausityön tarjoaja. Esimerkiksi yrittäjävetoiset leipomot ovat saaneet tuta koronapandemian kurimuksen, kun kahvila- ja konditoriatoiminta käytännössä seisahtui keväällä.
Elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä koronan myötä suurimmat muutokset liittyivät keväällä töiden uudelleen organisointiin ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi se rohkaisi yrityksiä kehittämään uusia tapoja palvella asiakkaita ja kiihdyttänyt digitaalisuutta sekä verkkokaupan kasvua.
Viestit Satakunnan elintarvikealan yrityskentältä kertovat, että suurimmilta kauhuskenaarioilta on koronaviruspandemian aikana vältytty. Yrityksissä on varauduttu poikkeustilanteisiin jo ennalta riskikartoituksin ja niiden varalle on laadittu tarkat toimintasuunnitelmat.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin?
Ei likemmin tarvitse olla aiemmin mainitsemani meedio, että voi todeta suomalaisen elintarviketeollisuuden olevan varpaillaan. Kriisin vaikutukset alkavat hahmottua jälkisyklisessä taloudessa ja vasta tulevat ajat näyttävät vaikutusten laajuuden. Kuten muussakin elämässä, kriisin aikana syntyneet ja vakiintuneet toimintatavat tulevat osiltaan jäämään pysyviksi – hyvässä ja pahassa. Tällä haavaa elintarvikealan pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdäänkin yleinen suhdannetilanne. Kuluttajien ostovoiman epävarmuus heiluttaa yritysten luottoa tulevaan.
Kaikkia korona ei sentään ole kurittanut. Ruokakaupat ovat tituleerattu korona-ajan voittajiksi. Ensi viikolla juhlittava joulu näkyy elintarvikemarkkinoilla ennätyksellisen vilkkaana. Viitteitä tähän antaa Päivittäistavarakauppa ry:n julkaiseman päivittäistavaroiden vähittäismyynnin myynnin kasvu kuluneen vuoden mittaan. Korona-aikana suosiotaan ovat kasvattaneet myös REKO-ringit sekä muut verkkokauppakanavat, joissa kauppa käy tällä hetkellä vilkkaana.
Suomalainen ruoantuotanto tulee olemaan jatkossakin merkittävä toimiala. Tulevaisuus on pitkälti kuluttajien käsissä. Valitsemalla kotimaista ja suosimalla paikallista tuetaan koko kotimaista ruokaketjua. Pidetään siis huolta, että koko ruokaketju selviää voittajana.
Sillai kai?
Tuuli
Satafood Kehittämisyhdistys ry
 |
| Elintarviketeollisuuden tuotanto on raaka-ainevaltaista ja ala nojaa kotimaiseen alkutuotantoon. Teollisuudessa käytetyistä raaka-aineista noin 80 % on kotimaisia. |
Lähteet:
Elintärkeä, monimuotoinenelintarvikeala -raportti
Pk-toimialabarometri :Elintarviketeollisuus, syksy 2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti