Sikses-hankkeemme järjestää marraskuun lopulla
ammattikeittiöille kaksi tilaisuutta, joissa maakunnan keittiöhenkilökuntaa
pääsee kokeilemaan uusia EkoCentrian ammattikeittiöille suunnittelemia
kasvisruokaohjeita käytännössä. Tavoitteena on, että keittiöt saavat uusia
ideoita ruokalistoilleen.
Kaikenlainen kestävä ja vastuullinen tuotanto on
noussut esille viime vuosina. Myös vastuullisiin elintarvikehankintoihin
kiinnitetään huomiota. Tällöin tarkoitetaan raaka-aineen tuotannon
ympäristövaikutuksia, eläinten hyvinvointia, elintarviketurvallisuutta ja myös
sosiaalista vastuullisuutta. Kasvisruoka ja vielä sillä tavalla tuotettuna,
että suurin osa raaka-aineista saadaan paikallisesti tai ainakin kotimaisena,
on yksi vastaus kestävään tuotantoon. Julkisten keittiöiden tarjoama ja heidän
käyttämänsä raaka-ainemäärät eivät ole pieni juttu. Ei ole aivan sama, mitä
tarjotaan ja mistä raaka-aine on peräisin.
Kasvisruoka ei pidä nälkää. Tällaisia väitteitä
kuulee ja ne varmaan pitävät osittain paikkansakin. Avainjuttu on tehdä
kasvisruoista ravitsevia ja maittavia. Tälle rintamalle ovat onneksi monet
toimijat lähteneet – siis kehittämään ammattikeittiöille reseptejä, joissa
pääosaa näyttelevät kotimaiset, täyttävät kasviproteiinit. Kaikkein
proteiinipitoisempia kotimaisia kasvisraaka-aineita ovat herne, härkäpapu,
hamppu ja täyssyväviljat. Eikä pidä unohtaa kvinoaa, jonka välttämättömät
aminohapot ovat oikeissa suhteissa.
Kasvisruoka voi olla pääruoka tai lisuke.
Kasvisruokaa voi olla tarjolla joka päivä tai muutaman kerran viikossa. Kerran
viikossa voi olla pelkästään kasvisruokapäivä. Kukin valitsee oman tapansa
toteuttaa tavoitteensa vähentää ruoan ilmastovaikutuksia.
Myös me kuluttajat voimme lisätä kasviruokien
tekemistä ihan omissa kotikeittiöissämme. Itse aion kokeilla viikonloppuna
hernerouhe-ruusukaalipaistosta gluteenittomaksi tuunattuna, kvinoalla muuten. Onhan
nyt ruusukaalin paras sesonki menossa.
Kotonakin myös muistamme, että emme ruoki hukkaa –
emme sitä biojäteastiaa tai omaa vyötäröämme. Herkkupäiviäkin saa olla, mutta
arjessa meillä pitäisi olla järki mukana ja meidän kannattaa muistaa
Ilmasto-opas.fi:n ohje – ”tyhjien
kalorien välttäminen on hyväksi ilmastolle, vyötärölle ja lompakolle”.
Sillai kai ja eikös niin?
Jaana