Kesän seikkailumahdollisuudet ovat kortilla, mutta entä jos lähiruoka olisikin seikkailu?

Helpoimman tason seikkailija hyödyntää sukulaisten maita ruokalistallaan. Hän ajoittaa kyläilynsä mummolaan satokauden parhaimpiin aikoihin ja kuin ohimennen tarjoutuu poimimaan pihasta marjoja niin mummon kuin omiinkin tarpeisiin. Hän pakastaa kesällä itselleen muutaman rasian mansikoita ja ostaa juhannuspöytään liikaa uusia perunoita. Hänen lempileipänsä on sattumalta paikallista, ei niinkään tarkoituksellisesti valittua. Helpon tason seikkailija ostaa ensisijaisesti kotimaista ja lounastaa lähiruokaa suosivissa ravintoloissa.

Keskitason seikkailija istuttaa tänä kesänä itselleen jotain extraa. Takapihan laatikoihin hän kasvattaa erilaisia yrttejä ja salaatteja ja amppelissa kasvaa ikiomat mansikat. Hän ihailee omia viljelmiään juodessaan saunanjälkeisiä kahveja takaterassilla. Mitä kotipihan viidakosta ei löydy, haetaan paikalliselta viljelijältä. Uudet perunat ei harjaa kaipaa, kun ne on kaivettu suoraan maasta kattilaan. Multa saattaa narskua vielä hampaissa, kun lähiporkkanaa puraisee, mutta maku on monta kertaa pitkän matkan porkkanaa parempi. Keskitason seikkailija panostaa ostoksissaan lähiruokaan ja ottaa huomioon myös satokauden. Toukokuussa hän syö ihan liikaa raparperipiirakkaa.

Vaativan tason seikkailija vetää saappaat jalkaan ja astuu metsään. Hän ryöppää nokkoset pannariinsa ja poimii mustikat ja sienet hirvikärpäsistä välittämättä. Onkireissulta ei palata ilman saalista ja toripäivät on merkitty koko vuodeksi kalenteriin. Reseptit hän on perinyt jo viidennessä sukupolvessa. Jos lähitilan kurkku on kaupasta loppu, hän on ilman kurkkua. Vaativan tason seikkailija suunnittelee ruokalistansa lähiruoan tarjonnan mukaan ja muistaa lähitiloja ylistävillä somepäivityksillä ja joulukorteilla. Hän tietää merkinnöistä kaupoissa, jotka helpottavat lähiruoan valitsemista.

Minkä tason seikkailija sinä olet?

Taina Lahti

Satakunnan Osuuskaupan Ruokalähettiläs

Yhteistä näkyvyyttä paikallisille maaseudun yrityksille ja tuottajille Osta tilalta! -päivänä

Kuva: Käyttäjä jannamannamansikka Instagramissa

Osta tilalta! -päivää vietetään valtakunnallisesti viidettä kertaa 12.9.2020. Vuosittain tapahtumaan osallistuu yli 200 ruoan tuottajaa ja tiloilla vierailee tuhansia kiinnostuneita kuluttajia. 

Ensimmäinen valtakunnallinen Osta tilalta! -päivä järjestettiin vuonna 2016. Muun muassa Satakunnassa oli järjestetty jo aiemmin vastaavia päiviä, joihin osallistui runsaasti paikallisia tuottajia ja yrityksiä, joten nähtiin hyväksi, että teemapäivä laajenisi valtakunnalliseksi. Jotta ilmoittautuneet tilat oli mahdollista saada valtakunnallisesti esille, päädyttiin toteuttamaan erillinen nettisivu https://ostatilalta.fi/ päivän markkinointia ja osallistuvien tilojen esittelyä varten.

Kuluneiden vuosien aikana on aktiivisesti kerätty osallistuneilta tiloilta ja myös nettisivua käyttäneiltä kuluttajilta palautetta sekä kuunneltu kokemuksia sivuston käytettävyyteen liittyen. Tänä vuonna tapahtumapäivään valmistautuminen alkoi ajantasaistamalla sivuston tekniset ratkaisut nykyajan tarpeita vastaaviksi. Keskeistä olikin muuttaa kaikki sisältö helposti kännyköillä ja tableteilla selattavaksi, jotta reittiohjeita, aukioloaikoja ja tilojen tietoja voi tarkistaa myös reissun päällä.
 

Nettisivulla tärkein sisältö on mukana olevien tilojen esittelyt ja kartta, joka auttaa vierailijat löytämään perille ja etsimään itselle sopivia tiloja lähialueelta. Useimmat vierailijat käyvät Osta tilalta! -päivänä monella eri tilalla ostamassa erilaisia tuotteita ja tutustumassa lähiseudun tiloihin, joten helppokäyttöinen, mobiiliystävällinen kartta on merkittävässä roolissa.

Ostatilalta.fi -sivuilla tuodaan nyt myös entistä paremmin esiin vuosien varrella kertynyttä kuva- ja videomateriaalia tapahtumapäivästä. Lisäksi keskityttiin parantamaan sivuston käytettävyyttä osallistuville tiloille, jotta kynnys osallistua päivään pysyy matalana ja ilmoituksen jättäminen on helppoa ja nopeaa.

Ilmoittautuminen avautui maanantaina 18.5. ja jatkuu tapahtumapäivään 12.9. saakka. Ruoan ja muiden maaseudun tuotteiden tuottajat, kotipuutarhurit, maaseudun matkailuyritykset ja esimerkiksi kalastajat voivat ilmoittautua mukaan https://ostatilalta.fi -sivustolla. Tapahtumaan voi ilmoittautua, vaikkei yleensä myisikään tuotteita suoraan kuluttajille ja ilmoittautua voi myös yhdessä lähinaapuruston tuottajien kanssa yhteisellä tapahtumalla. 

Osta tilalta! -päivä seuraa koronavirustilannetta ja muutokset päivän järjestämiseen ovat mahdollisia.

Kirjoittajat: Ellinoora Havaste ja Päivi Töyli

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke

Turun yliopiston Brahea-keskus

Osta tilalta! -päivän toteuttamisessa on mukana laaja yhteistyöverkosto. Mukana ovat maakunnissa toimivat Aitoja makuja -verkoston jäsenet, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Maaseutuverkostopalvelut, MTK ry, SLC r.f., Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Maaseudun sivistysliitto, 4H, Finlands svenska 4H sekä Lomalaidun.

Kipuaako ruoan verkkokauppa Suomessakin miljardiluokkaan?

Elintarvikkeiden hankinta verkkokaupasta kasvaa ja poikkeustilassa kasvu on kiihtynyt entisestään. Kasvu on Euroopassa vaihdellut 20-40 % välillä vuositasolla. Eniten verkkokaupasta ostetaan Etelä-Koreassa (20 %), Kiinassa (15 %), Yhdysvalloissa (10 %) ja Iso-Britanniassa (8 %) . Ruotsissa verkkokaupan markkinaosuus on noin 3 % ja Suomessa noin 1 %. Jos verkkokaupan suosion kasvu jatkuu ja saavutamme lähivuosina 6 % markkinaosuuden, tarkoittaa se Suomessakin noin miljardin euron liikevaihtoa. Ei siis ihme, että päivittäistavarakaupan jättiläiset panostavat verkkokauppoihinsa ja uusia tulokkaita syntyy markkinoille taajaan.

Ajatushautomo Harppaamon keräämässä listauksesta löytyy noin 60 suomalaista ruoan verkkokauppaa, näistä isoimpina Keskon ja SOK:n verkkokaupat. Verkkokauppojen moninaisuus kiinnittää huomion. Näemme painottumista arkiruokaan, hävikkiruokaan, pientuottajiin, lähiruokaan ja alueellisiin tuottajiin, luonnontuotteisiin, luomuruokaan, kasvisruokaan ja tiettyihin tuotesegmentteihin. Verkkokauppoja on perustettu Reko-renkaiden ja ruokaosuuskuntien jatkeeksi, maakunnallisten tuottajien yhteistyössä ja toripuotien lisämyyntiä varten. Uudenmaan Ruoka avaa pääkaupunkiseudulle ja loma-asuntopaikkakunnille alueen omien tuottajien noutopisteitä, foodhubeja. Kotitila.fi haluaa yhdistää kaikki Suomen pientuottajat saman tukkuketjun alaisuuteen keskusvarastoineen ja alueterminaaleineen. Korjuu rakentaa datavallankumousta lohkoketjuteknologialla.

Ala liikkuu nopeasti. Jalostajat ja tuottajat perustavat myös omia verkkokauppojaan. Kuluttajan näkökulmasta valikoima voi olla kenties liiankin hyvä. Tuottajan kannalta tilanne kannustaa sekä maltillisuuteen että rohkeuteen. Kaikkeen ei kannata lähteä mukaan. Kasvu tuo mukana opportunisteja, markkina kuplii eikä tulevaisuuden kestäviä voittajia ole helppo tunnistaa. Mukaan lähteminen epäonnistuvaan verkkokaupparatkaisuun sen sijaan on.

Verkkokaupat ja toinen ruokamurros

Kuluneen kahden sukupolven aikana ruoan jalostusaste kasvoi ja ruokamarkkina kansainvälistyi markkinoiden hintavetoisessa ohjauksessa. Tehokkuus, ihmistyön vähentäminen, suuruuden ekonomia ja ruokakorin osuuden pieneneminen kulutusmenoista veivät meidät hypermarketteihin, kahviloihin ja pakattujen valmisruokien ääreen. Podcast automatkalla tai junassa, proteiinipatukat, smoothiet ja muoviin pakatut yhden käden valmisruoat.

Koronakriisi, ekologinen transitio ja globaalin velkakuplan puhkeaminen laukaisevat seuraavan ruokamurroksen. Huomio siirtyy kestävyyteen, maaperän ja ekosysteemien uudistamiseen ja paikallisen ruokatalouden resilienssiin. Paikallisen ruokaturvan korostuminen ja kansalaisten (vai oletko mieluummin ”kuluttaja”?) tahto saada tietää oman ruokansa alkuperä tulee jatkossakin nostamaan vuorovaikutuksellista ruokataloutta. Digitaaliset alustat mahdollistavat massiivisen – ja tuottavan – päivittäistavarakaupan ohittamisen kokonaan, mikä mahdollistaa liikevoiton kotiuttamisen lähemmäs tuottajia ja jalostajia. Suurten ketjujen hypermarketit ja verkkokaupat ovat varmasti pitkään kehityksen kärjessä. Verkkoon siirtyvistä miljoonista on kova kilpailu ja jättiläisillä on isoimmat muskelit.

Paikallisuutta ja uudistavuutta korostavan ruokamurroksen näkökulmasta kiinnostavia verkkokauppainnovaatioita ovat yksinkertaiset alustat, jotka tuovat yhteen alueen omia tuottajia kevyillä tukku- ja logistiikkajärjestelyillä. REKO-renkaiden menestys Facebook-alustalla todistaa tästä. Foodhubit, pohjoisen Tilalta-palvelu ja ruotsinkielisen Pohjanmaan Gård’s Smak edustavat tätä kehitystä, joskaan mikään näistä ei ole vielä saavuttanut REKO-renkaiden kasvukäyrää.

Kukaan ei voi ennustaa, mikä alusta tai verkkokauppa todella haastaa kansainväliseen hintakilpailuun ja kuluttajien psykologiseen ohjailuun toimintansa perustuvan suuren päivittäistavarakaupan. Vai syntyykö alueille enemmän omaleimaisia foodhubeja ja tuottajien suoramyyntiverkkokauppoja, jotka eivät tavoittelekaan laajentumista? Vai avaavatko suuret toimijat omia kaistoja paikallisen tuotannon suoramyynnille, kuten SOK on eräässä pilotissaan väläyttänyt.

Varmaa on vain verkkokaupan kasvu ja globaali talouskriisi, joka paljastaa kansainvälistyneen teollisen ruokajärjestelmän monimutkaisuuden, tuhlailevuuden ja paikalliselle ruokataloudelle vastakkaiset intressit.

Lisäksi uskaltaisin lyödä vetoa myös kotitarvetuotannon, keräilyn, kumppanuusmaatalouden ja vähäisillä fossiilisilla panoksilla tehtävän pientuotannon hitaan mutta varman kasvun puolesta.

Karkussa 15.5.2020

Antti Luomala

YTM, projektipäällikkö

Ahlmanin koulun Säätiö