Pois alta, pensasmustikat tulloo!

Pensasmustikka on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen marja, sillä ei ainoastaan Väri-instituutti Pantone ole valinnut mustikansinistä vuoden väriksi vaan klassinen mustikka on nyt myös vuoden maku (Firmenich 2020). Pensasmustikka sai myös oman emojinsa kuluvana syksynä. Sivuilmiöt eivät ole mikään ihme, sillä pensasmustikan tuotanto kasvaa tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten kaikista marjakasveista maailmassa ja tuoretta pensasmustikkaa on saatavilla eri puolilta maailmaa jo ympäri vuoden. Viimeisten viiden vuoden aikana pensasmustikan kokonaistuotanto maailmassa on kaksinkertaistunut ja ennusteiden mukaan tuotanto tulee tuplaantumaan seuraavien 7-10 vuoden kuluessa, jolloin pensasmustikoita tuotettaneen jo noin 2 miljardia kiloa.  

Näihin aikoihin pensasmustikan pääsatokausi on meneillään sen maailmanmarkkinoiden vientiherruudesta taistelevissa Chilessä ja Perussa mutta kevättä kohti mentäessä tuonti meille mm. Espanjasta ja Puolasta kasvaa. Suomeen tuodaan tuoretta pensasmustikkaa eniten juuri kesäkuukausien aikana, sillä kotimainen tuotanto kattaa kokonaiskulutuksesta vain noin 15-20 %. Tällä hetkellä pensasmustikan viljelyinnostus on kuitenkin virinnyt uudestaan myös Suomessa ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuonnista tullaan korvaamaan kotimaisella pensasmustikalla. Nykyisellään jokaisen suomalaisen lautaselle riittää kotimaista pensasmustikkaa vain noin 30 g.  

Viljelykasvina pensasmustikka on suhteellisen tuore tulokas, sillä pensasmustikka kesytettiin viljelykasviksi puutarhatuotantoon USA:ssa vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäiset luonnossa kasvaneet pensasmustikat otettiin viljelyyn ja aloitettiin systemaattinen lajikejalostus sekä viljelymenetelmien kehittäminen. USA:sta pensasmustikan viljely levisi hiljalleen joka puolelle maailmaa ja eri viljelyolosuhteisiin on kehitetty useita satoja ellei tuhansia erilaisia lajikkeita. Suomeen ensimmäiset pensasmustikat saatiin 1940-luvulla, mistä lähtien meilläkin on jalostettu muutamia pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita sekä tutkittu niin pensasmustikan kasvutunneliviljelyä kuin sen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Ammattimainen pensasmustikan viljely meillä alkoi tosin vasta 2000-luvun alussa, kun kotimaiset lajikkeet Aino ja Alvar laskettiin markkinoille.

Pensasmustikka onkin yksi terveellisimmistä marjoista ja yksi eniten terveyttä edistäviä fenolisia yhdisteitä sisältävistä elintarvikkeista. Edelle kiilaavat vain marja-aronia, kaakaojauhe, ruusunmarja, metsämustikka sekä makeapihlaja. Tavallinen metsämustikka ja pensasmustikka ovat siis terveysvaikutuksiltaan käytännössä yhtä hyviä, vain koostumukseltaan hieman erilaisia. Maailmalla pensasmustikkaa myydäänkin erityisesti juuri sen terveysvaikutusten avulla, sillä sen sanotaan mm. alentavan kolesterolia ja korkeaa verenpainetta, suojaavan tulehduksilta ja syövältä sekä auttavan painonhallinnassa. Kuluttajat ovat tämän viimeistään nyt huomioineet myös meillä ja pensasmustikan kysyntä on useana vuonna ollut kasvussa. 

Pensasmustikan tulevaisuus näyttää siis valoisalta, kysyntää on ja viljelyalat ovat kasvussa. Olethan sinäkin jo maistanut pensasmustikkaa?

Pensasmustikkaa viljellään meillä pääasiassa avomaalla mutta tulevaisuudessa myös entistä enemmän kuvankaltaisissa kevytrakenteisissa kasvutunneleissa.

Sillai kai,

Minna Pohjola
Marjantuotannon asiantuntija
Laatumarja-hankevetäjä
ProAgria Länsi-Suomi

Lähipuutarhatiloilta kesän makuja vuoden jokaiseen päivään

Marraskuun edetessä huomaamme päivien lyhenevän ja ilmojen viilenevän. Satakunnassa aurinkoiset ja lämpimät ilmat ovat jatkuneet tänä syksynä melko pitkään ja siirtyminen kohti talvikautta on tapahtunut hiljalleen. Tämä on mahdollistanut avomaapuutarhatiloilla viimeisten sadonkorjuutöiden suorittamisen suotuisissa sääolosuhteissa. Vaikka kasvukaudessa on riittänyt erilaisia haasteita, voidaan sadonkorjuun päätyttyä jälleen iloita monipuolisesta sadosta, joka tänäkin vuonna on satakuntalaisilta pelloilta korjattu talteen.  

Puutarhayrittäjille poikkeuksellinen vuosi toi mukanaan ennennäkemättömiä haasteita. Keväällä ulkomaalaisten kausityöntekijöiden maahan tulo oli epävarmaa ja tämä aiheutti huolta erityisesti marjatiloilla istutus- ja tulevan sadonkorjuukauden töiden onnistumiseen. Eri toimien myötä ulkomaalaista työvoimaa saatiin kuitenkin tiloille melko hyvin ja työntekijävajetta paikattiin kotimaisen työvoiman turvin. Viljely- ja sadonkorjuutyöt saatiin siis tiloilla onneksi järjestymään kohtalaisen hyvin, haasteista huolimatta. 

Työvoimahaasteiden lisäksi kasvukauden sääolosuhteet toivat viljelyyn epävarmuutta. Marjatiloilla havaittiin paikoin talvituhoja ja alkukasvukauden kylmyys sekä hallat toivat haastetta viljelyyn. Myös vihannestiloilla hallat vaativat varhaisvihannes-kasvustojen suojaamisen muoveilla, harsoilla ja sadetuksella. Toukokuun loppua kohti mentäessä ilmat lämpenivät ja kasvustot kehittyivät hyvää vauhtia. Kesäkuun kuivuus hidasti kasvua niillä peltolohkoilla, joilla kastelumahdollisuutta ei ollut. 

Heinäkuun sateet saivat kuivuudesta kärsineet vihanneskasvustot uuteen kasvuun, mutta toisaalta avomaan mansikkatiloilla rankkasateet aiheuttivat paikoin pahojakin sadon laatutappioita. Elokuun sääolosuhteet olivat suotuisat erityisesti juuresten kasvulle. Kasvukauden sääolosuhteista huolimatta vihannesten ja marjojen sadosta muodostui alueella kuitenkin pääosin hyvä. 

Kesällä lähipuutarhatilojen varhaisvihannes- ja marjasadosta on päästy nauttimaan tuoretuotteiden kautta. Nyt satokauden päätyttyä kesän maut on säilötty ja varastoitu tulevan talven käyttöä varten. Marjoista on tehty erilaisia jatkojalosteita, kuten hilloja ja mehuja. 

Varastokasviksista, kuten mm. porkkanasta, lantusta, kaalista, punajuuresta ja perunasta on helppo loihtia lautaselle maistuvaa lähiruokaa päivittäin. Myös erilaiset marja- ja vihannespakasteet tuovat mukanaan pilkahduksen menneestä kasvukaudesta. Ja mikä sikses parasta, lähipuutarhatiloilla tuotetut laadukkaat ja maistuvat tuotteet tuovat meille kesän maut suoraan ruokapöytäämme, vuoden jokaisena päivänä! 

 

Sillai kai,
Michaela Kontu
puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntija
ProAgria Länsi-Suomi

Takana erikoinen kasvukausi

 

Tuskin koemme täysin samanlaista kasvukautta lähitulevaisuudessa kuin tänä vuonna 2020, mutta ääriolosuhteita ja niiden myötä erikoisia kasvukausia on luvassa jatkossakin. Tarkasti ei voida tietää millaisia tulevat vuodet ovat, mutta selvää on, että kasveilla tulisi olla nykyistä enemmän pelivaraa selviytyä olosuhteissa, jotka eivät ole niille optimaalisia. Jos jotain oppia tästä ja edellisistäkin vuosista otamme, niin peltojen kasvukunnon parantamistoimet on jokaisen työlistalla selkeinä toteutettavina toimenpiteinä. Tämän lisäksi meillä on jatkossa varmasti ja toivottavasti enemmän syväjuurisia ja syyskylvöisiä kasveja viljelyssä.

Satakunnassa viljakasvien osalta kasvukausi 2020 on siiloissa ja uusi kausi syysviljan oraina maisemaa värittämässä. Kasvukausi oli perin omanlaisensa alusta loppuun asti. Alkukesän kylmyyden jälkeen koetteli kuivuus, joka päättyi kesäkuun lopun ja heinäkuun alun runsaisiin sateisiin. Tämän seurauksena kevätviljoilla koettiin viljelijämuistiin ennätyksellinen jälkiversonta. Sen myötä saatettiin aloittaa puinnit aivan muilla lajeilla ja lajikkeilla kuin oli suunniteltu! Ihan ensimmäisiä puinteja saatettiin tehdä normaaliaikaisesti, mutta pääasiassa puinnit venyivät pitkälle, kun jälkiversontaa odotettiin puintikuntoon. 

Viljakasveille kertyi huima määrä kasvupäiviä, esim. huhtikuun lopulla kylvetyt ja syyskuun lopussa puidut viljat ehtivät olla maassa noin 5 kuukautta! Huippusatoja ei tänä vuonna otettu, mutta laadullisesti sato vaikuttaa keskimääräisesti onnistuneelta. Pitkään jatkuneet puintikelit pelasti paljon, kun viimeisiä viljapuinteja tehtiin aivan syyskuun loppuun, jopa lokakuun alussa.

Pitkään jatkunut lämmin ja melko sateeton syksy mahdollisti myös syysviljojen kylvöjä, vaikka niille varatut maat vapautuivat hyvin myöhään.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2020 Satakunnassa viljelyalasta 68% oli viljakasveilla. Viljakasveista eniten tuotettiin  ohraa ja kauraa (molempia 38 % vilja-alasta), vehnää 20% ja ruista 2 %.

Jälkiversontaa Ulvilassa, kuvan pvm 7.8.2020

Kuivuutta Kokemäellä, kuvan pvm 21.7.2020

Sillai kai,

Mari Koskela

Kasvintuotannon asiantuntija

ProAgria Länsi-Suomi