keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Miten minä hurahdin herkkutatteihin












Lapsesta saakka olen Pohjois-Satakunnasta syntyisin olevan äitini kanssa poiminut ja syönyt suomalaisten suosikkisientä kanttarellia. Sienikirjo laajeni vähitellen lampaankääpään, kehnäsieneen ja äitini suosikkiin punikkitattiin. Isäni kutsui sieniä lounaissuomalaiseen tapaan matolakeiksi eli oma ennakkoluulottomuuteni sieniä kohtaan perustuu äitini sukuperimään.

Ensi kosketukseni herkkutattiin sain, kun vuonna 2007 ystäväni vei minut Porissa omaan aarrepaikkaansa ja valmisti minulle kielen mukanaan vieneen herkkutattikastikkeen. Jäin koukkuun heti ensimmäisellä kerralla: tätä mahtavaa makunautintoa oli saatava lisää. Suunnistin kotikonnuillani Säkylässä tuttuihin metsiin sienikirjat matkassa ja alkoihan niitä herkkuja löytyä täältäkin, kun tiesin jo mitä etsin.  

Siitä lähtien kanttarellit ja suppilovahverot ovat toki edelleen löytäneet tiensä sienikoriini, mutta ehdottomia ykkösiä ovat herkkutatit, joita pyydystäessä ajan taju katoaa tyystin. Monet kerrat olen syksyisessä metsässä havahtunut mäntyjen välissä pilkottaviin auringon viimeisiin säteisiin. Sienikoreissa kilokaupalla ihania valkoverkkosukkaisia ja ruskealakkisia pullerojalkoja. Jotka sitten vielä pitää kiikuttaa kiireesti paistinpannulle tai viipaloida pakastimeen. Usein on jo puoliyö, kun viimeistely on hoideltu, mutta saalistuksen aikaansaamat endorfiinit saavat työn tuntumaan leikiltä.

Tuoreena pakastuksen olen todennut olevan paras tapa säilöä saalis nopeasti niin, että seuraavaan sienikauteen saakka voi nauttia lähes tuoreen makuista ja purutuntumaltaan samanlaista herkkua. Suosittelen lämpimästi hurahtamaan herkkutatteihin, helposti tunnistettavaan ja itse poimiessa ilmaiseen herkulliseen villisieneen!

Herkkutattifani Satu Tietari

tiistai 21. kesäkuuta 2022

Tervetuloa arkea helpottavat ruokaratkaisut












Turun Sanomat uutisoi talvella (13.2.2022) valmisruokien myynnin kasvusta. Vuoden 2021 aikana merkittävin rakenteellinen muutos päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnissä oli valmisruokien ja valmiiden ruoka-annosten myynnin yli 16 prosentin kasvu. Valmiita ruokia ostettiin yli miljardilla eurolla, kun taas perusraaka-aineiden myynti laski. Valmisruokien myynnin kasvuun on vaikuttanut etätyöskentely ja ravintolasulut. Myös ikääntyneiden ja yksin asuvien määrän kasvu lisää alati valmisruokien suosiota.

Yksi ruoan verkkokaupan segmentti, joka on koronan aikana kasvanut selvästi, ovat kotiovelle toimitettavat ateriakassit ja valmiit ruoat. Toimijoita on useita, ja konseptit vaihtelevat. Haasteena satakuntalaisin silmin on markkinoiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle tai isoihin kaupunkeihin, joskin nyttemmin jotkin toimijat ovat laajentaneet toimituksia myös maaseudulle. 

Kuulun itse koulukuntaan, joka valmistaa itse (laadukkaista lähiraaka-aineista) ateriat alusta alkaen. Haluan tietää perusteellisesti, mitä suuhuni laitan ja kuinka paljon. Myös ennakointi on vahvuuksiani. Ajoittain tulee viikkoja, jolloin työpäivien ja harrastuksien lomassa aikaa ruoanlaitolle ei vain löydy. Tällöin arkeani helpottavat, minun vaatimustasoni läpäisevät, ruokaratkaisut ovat arvossaan. Koen mielekkääksi perehtyä kotisohvalta käsin ja ajan kanssa tarjontaan. 

Tutustuin taannoin Feelia Ruokauppaan. Innostuin konseptista, jossa ruoka on lähes valmista, se säilyy pitkään ja valmistus on äärimmäisen nopeaa. Feelia tekee siis valmiita ja esivalmistettuja aterioita, jotka valmistetaan autoklaavimenetelmällä ja näin saavat pitkän säilymisajan. Ruokiin ei lisätä lisä- tai säilöntäaineita. Ja mikä parasta - verkkokauppa toimittaa ruoat joka puolelle Suomea, myös ydinmaaseudulle! Ateriat valmistetaan Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhännällä. Lähiruokaa se ei siis varsinaisesti satakuntalaisin silmin ole, mutta minulle tärkeää on, että raaka-aineista yli 80 % on kotimaisia. 

Entä sitten tilaukseni? Tutkin verkkokauppaa oman aikani ja tutustuin eri valmisruokiin. Samalla suunnittelin (lue: aikataulutin) itseni ja muun ruokakunnan seuraavia viikkoja. Lopulta kun kaikki mieliteot olivat selvillä ja kriteerit täyttyneet, klikkasin tilaukseen palapaistia 600 g, linssikeittoa 600 g, lohikeittoa 1,5 kg sekä kaalilaatikkoa ja liha-perunasoselaatikkoa kumpaakin 3 kg. 

Kahden arkipäivän kuluttua Posti toimitti styrox-laatikon kotiovelle. Jännitys oli käsinkosketeltava, olihan tämä ensimmäinen tilaukseni valmisruoan verkkokaupasta! ”Hypisteltyäni” pakkauksia, päätin valmistaa päivälliseksi kaalilaatikkoa. Tarkennan, että valmistus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että kaadoin vakuumipakkauksesta puolet uunivuokaan ja löin vuoan uuniin. Reilun puolen tunnin kuluttua pääsimme maistamaan. Siinä vaiheessa otin kuvainnollisesti hatun pois päästä ja jouduin toteamaan, että kaalilaatikko pieksi maussa itse valmistamani kaalilaatikon. Sama juttu kävi myöhemmin myös muiden ruokien kanssa ja kiireisessä arjessa oli yksi murhe vähemmän. 

Huomautan vielä, että tämä ei ole maksettu mainos tai yhteistyö, vaan pedanttisen ruokaintoilijan aito ilahtuminen mainiosta konseptista. 

Sillai kai?

Tuuli

Tuuli Pirttikoski
hanketoimija

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Loppuuko kaikki, kun hanke loppuu?

 Hankekaudet ovat pitkiä ja joskus lyhyempiä. Meillä on ollut ilo tehdä taas kolme vuotta lähiruokaviestintää yhdessä Pyhäjärvi-instituutin, ProAgria Länsi-Suomen sekä Satafood kehittämisyhdistyksen kanssa. Onneksi ihan kaikki ei tähän lopu, vaan saamme vuoden vaihteen jälkeen jatkaa yhteistyötämme uusin ideoin. 

Hankkeiden avulla tehtävä kehitystyö on tärkeää ja arvokasta. Voimme kokeilla hankkeissa monia asioita. Välillä ei onnistuta, mutta jotkin hankkeessa synnytetyt toimintatavat saavat jatkua pitkäänkin. Erityisesti tällä hankkeella olemme voineet puhua avoimesti koko satakuntalaisesta ruokaketjusta ja sen tärkeydestä. Pienetkin toimijat ovat päässeet näkyviin hankkeen viestinnässä. Olemme olleet mukana tukemassa satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä.

Vuonna 2019 maailma näytti kovin erilaiselle ja silloin saimme edetä tutun ja turvallisen suunnitelmamme mukaisesti. Työ eteni hienosti ja saimme tavattua ihmisiä kasvotusten. Emme ehkä vieläkään tajua miten maailma on muuttunut kahdessa vuodessa, mutta kaiholla katsomme taaksemme - katsommeko? / kannattaako edes katsoa?

Vuonna 2020 Covid 19 tuntui ohimenevältä asialta. Toimittiin niissä rajoissa mitä oli annettu. Muututtiin etäilyyn, liveilyyn ja someiluun. Viestintää tehtiin ja yritimme tavoittaa mahdollisimman monia. Samalla taloudelliset haasteet erityisesti ravintola-alalla masensivat. Moni kyllä selvisi, mutta moni joutui lopettamaan. Toisaalta kaupassa kauppa kävi ja ihmiset valmistivat itse ruokaa kodeissaan. Kotiruoka ja lähikohteet tuntuivat nousseen aarteiksi. Läheltä löytyikin vaikka mitä, ruokaa, matkailua ja elämyksiä.

Alkuvuonna 2021 työryhmämme oli vielä toiveikas tulevasta kesästä. Olimme kuitenkin jo syksyllä aloittaneet yhteistyön keittiömestari Pasi Kurosen kanssa, 16 makua Satakunnasta videoiden tekemisestä. Satakunnan jokainen kunta tultaisiin nostamaan esiin omassa videossa ja koko satakuntalainen ruokaketju saisi näkyä vahvasti vuonna 2021. Tämä oli loistava idea. Kesän tapahtumien muuttaessa muotoaan ja todellisuuden taas paljastuttua syksyllä olimme jälleen haasteiden edessä. Jouduimme tekemään muutoksia hankkeen alkuperäisiin suunnitelmiin.

Onneksi olimme kaukaa viisaita ja toteutimme 16 makua Satakunnasta videosarjaa koko vuoden. Erityisesti marras- ja joulukuussa onkin eletty ihmeellisiä aikoja. Olemme saaneet viestiä 16 makua Satakunnasta videoista eri kanavissa tehden nostoja koko maakunnasta. Olemme voineet tehdä artikkeliyhteistyötä, digimarkkinointia ja someyhteistyötä. Olemme yhdistäneet perinteistä hankeviestintää ja kaupallista viestintää ja tulokset ovat olleet vaikuttavia. Moni on törmännyt satakuntalaiseen lähiruokaan seikkaillessaan somessa. Toivottavasti lähiruoka päätyy yhä useamman lautaselle joulun jälkeenkin.

Kiitokset rahoittajalle, Satakunnan Ely -keskukselle nopeista reagoinneista ja avusta hankkeen edetessä. Kiitos kollegat yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitos yhteistyöverkostot, mitä kaikkea upeaa Suomessa tapahtuukaan ruoan ympärillä. Kiitos työryhmä, venymisestä ja muuntautumisesta. Kaikki yhdessä olemme saaneet taas kerran upeita tuloksia aikaan. Mikä parasta saamme jatkaa tästä 2022 uusin ja jalostunein ideoin.







Työryhmä kesällä 2020.


Sillai kai, hankevetäjä Anna


perjantai 27. elokuuta 2021

Löydä lähituotteet kaupan hyllyltä - katso kauppiaan lähiruokatervehdys!

 K-Market Kiukaisten sekä Huittisten K-Market Huhkolan ja Härkäpakarin kauppias Eveliina kertoo, että heille ja heidän asiakkailleen lähiruoka merkitsee paljon. Esimerkiksi sitä, että ostetaan yrittäjältä. Eveliina muistuttaa, että omat valinnat ovat tärkeitä.

- Suositaan paikallista ja vähintään kotimaista, hän kannustaa.

Kurkista kauppaan ja katso kauppiaan lähiruokatervehdys videolta!



perjantai 23. heinäkuuta 2021

Aitoa lähiruokaa Satakunnasta


Lähellä tuotettu ruoka on löytänyt tiensä satakuntalaisten ostoskorien kautta ruokapöytiin. Ja hyvä niin, sillä lähiruokatuotteen löytyminen aamiaiskattaukselta, illallispöydästä tai vaikka koululaisen välipalalaatikosta tukee oman maakuntamme työllisyyttä. Bonuksena, lähiruoan ostaminen on myös ilmastoteko; lähellä tuotetun ruoan ympäristörasitus jää pienemmäksi, kun kuljetusmatkat ovat maltillisia. Lähiruoka on siis myös ympäristötietoisen ihmisen valinta.

Oman maakunnan parhaaksi
Olemme perustamisestamme lähtien pitäneet toisistamme huolta ja yksi Satakunnan Osuuskaupan arvoista onkin olla hyvä satakuntalainen. Kauppojemme valikoimista löytyy monen kokoista lähituottajaa. Osa lähiyrityksistä toimittaa tuotteita valtakunnallisesti koko S-ryhmän valikoimiin, mutta saattaapi sesonkiaikaan niitä tuttuja, pienen yrityksen tuotteita löytyä vain siitä omasta lähikaupasta. Yhteensä lähiruokatuottajia Satakunnan Osuuskaupalla on satakunta ja lähiruokatuotteita noin tuhatkunta. Sesonkiaika osuu juuri tähän satokauteen, heinä-elokuulle, mutta löytyy niitä tuttuja satakuntalaisia herkkuja sieltä kaupan hyllyltä läpi vuodenkin. 

Mistä sitten tunnistan satakuntalaisen lähiruokatuotteen?
Satakuntalaiset vihannekset ja kasvikset, tuoreet lihat ja kalat, leipomo- ja maitotaloustuotteet, makkarat, mehut ja muut ruokavalmisteet tunnistat omasta logosta. Satakunnan Osuuskaupalla on käytössä Aitoa lähiruokaa Satakunnasta -logo, jonka löydät lähiruokatuotteen hintamerkinnän vierestä mm. hyllynreunasta. Lähiruokamerkin edellytyksenä on, että tuote on Satakunnan maakunnan alueella tuotettua tai jalostettua ruokaa ja jalostetussa ruoassa raaka-aineen alkuperä on suomalainen.

Piritta Ståhlström
markkinointipäällikkö
Satakunnan Osuuskauppa 

keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Satakunnassa kesäpäivänä voi kuulla merimiestarinoita tai nauttia leipomon herkuista

 Olen viimeisen kolmen kesän aikana huomannut, että retki voi monen tunnin matkaamisen sijaan löytyä läheltä omasta kotikunnasta. Lähiruokahankkeen parissa työskennellessäni olemme työryhmän kanssa käyneet vierailemassa satakuntalaisissa kohteissa, joihin suuntaamalla saa mukavan vapaapäivän ja hymyn kotiin vietäväksi.

Käsitöistä kiinnostuneille Liljan lankakauppa on ehdoton. Sen seinillä on hyllyt täynnä eri värisiä lankoja jokaiseen projektiin ja liikkeessä asiantunteva palvelu, jos kaipaa apua lankakerien valinnassa. Oikeaa väriä tai langan laatua miettiessä voi välissä juoda mietintäkahvit kaupassa ja sen jälkeen tehdä ostokset loppuun.

Matkalla Leväsjoelle lankakauppaan on syytä pysähtyä Kankaanpäässä maistelemaan leivoksia Kahvila-konditoria Postellissa, joka toimii vanhassa tiilirunkoisessa postitalossa.

Luvian Laitakari on oikea paikka kaikille, jotka pitävät merituulesta ja suolaveden tuoksusta. Siellä sijaitsee kaljaasi Ihanan kotisatama. Ihanan miehistö järjestää muutaman tunnin kestäviä yleisöpurjehduksia ja voin luvata, että tarinoita mereltä tulet varmasti kuulemaan. Miksi kapteeni Markku Hermosella ja poosu Jopi Alasella on aina yhteinen lakritsipussi purjehduksilla mukana? Siihen saattaa matkan aikana saada vastauksen, kun on ensin yhdessä tuumin matkustajien kanssa saatu purjeet nostettua ylös.

Jos mielesi tekee kuulla tarinoita, mutta meri ei ole sinua varten, kannattaa vapaapäivän kohteeksi ottaa Villilän kartano Nakkilassa. Vasta remontoidussa kartanoympäristössä niitä riittää. Kävimme työryhmän kanssa kartanossa aamupalalla ja kesän aikana on luvassa lisää retkiä! Seuraamalla hanketta sosiaalisen median kanavissa saat retkivinkit talteen ensimmäisten joukossa. 

Mukavaa kesää!
Kaisa

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Suomesta löytyy ainekset ruokamatkailun kasvuun

 

Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkista löytyy esimerkiksi kuvan pirunpelto.

Korona pandemian laantuessa ja toivottavasti pian hiipuessakin, ruokamatkailun kasvun odotetaan Suomessakin jatkuvan. Esimerkiksi Euroopassa (Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja muuallakin Keski-Euroopassa) ruokamatkailun merkitys on selkeästi suurempaa kuin täällä meillä.

Myös Suomessa ennustetaan ruokamatkailun kasvua. Käsite tarkoittaa ruokaan ja juomaan liittyviä aktiviteetteja, joitten kautta matkailija kokee paikallisia makuja ja ilmapiiriä. Suomen ruokamatkailua on edistetty mm. Hungry for Finland - hankkeessa. Suomen vahvuudet, kuten luonnon puhtaus, runsaat vesivarat sekä näiden myötä puhtaat elintarvikkeet antavat pohjaa myös ruokamatkailun markkinointiin ulkomaille. Ostetuimmat lähiruokatuotteet, kuten viljapohjaiset tuotteet, kasvit ja juurekset, maito, hedelmät ja marjat sekä paikallinen liha ja kala ovat perus raaka-aineita myös Suomen ruokamatkailulle. Näistä voidaan valmistaa paikallisten reseptien mukaisia annoksia. Myös riistalihan saatavuuden parantaminen tukisi ruokamatkailua. Läheltä pyydetty kala houkuttelee myös maistamaan jotain paikallista.

Yllä sanottu pitänee siis paikkansa. Käytännössä eteen tulee mm. se asia, että lähiruokayrityksen on tunnettava asiakkaansa tarpeet (tuotteet, jalostusaste jne) sekä myös jakelun ja koko toimitusketjun vaatimukset. Suurimpia haasteita on pienet volyymit ja toimituserät. Paikallinen yrittäjien ja tuottajien yhteistyö on ehdoton edellytys menestykseen.

Kaiken kaikkiaan ruokamatkailun ja lähiruoan takana olisi nähtävä kestävät arvot, kuten puhtaus, kestävä tuotanto ja eettisesti kestävä toimintatapa. Ja tuoda ne esille palveluja ja ateriapalveluita ostavalle asiakkaalle. Nykyinen SOME-ympäristö tarjoaa kohtuu hintaisen ympäristön tuoda esille näitä asioita laajemmallekin kohderyhmälle.

Meillä Satakunnassa on meneillään paikallista ruokamatkailua edistävä kampanja #GastroSatakunta. Kampanjan tarkoituksena on rakentaa Google Maps kartta-alusta, jota seuraamalla asiakas voi löytää itselleen uusia ruokamatkailukohteita Satakunnasta.

Satafood Kehittämisyhdistyksellä on menossa Pohjois-Satakunnan ja eteläisen Pohjanmaan alueella Maaseutumatkailu- ja lähiruokahanke Leader toimintaryhmien rahoittamana. Yksi keskeinen asia ko. hankkeessa on Lauhavuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark kansallispuistoalue. Alueella tullaan panostamaan  Geoparkin lisäksi myös Geofood-ruokatuotteisiin.

Allekirjoittaneen mielestä Ruokamatkailulla on Suomessakin laajasti kehitysmahdollisuuksia, myös sesonkiluonteisesti. Kysymys on halusta kehittää omaa konseptia oikeaan suuntaan.

Jari Lehmusvaara
Toimitusjohtaja,
Satafood