Sesonkiruokaa suoraan lähimetsästä lautaselle

Riistaa ei välttämättä aina mielletä lähiruoaksi, mutta mielestäni se on ilmastoystävällistä ja luonnonmukaista lähiruokaa parhaimmillaan, siinä missä esimerkiksi metsistä saatavat sienet ja marjatkin. Muun muassa lihojen säilytys, leikkuu ja mahdollinen jatkojalostus pyritään tekemään aina mahdollisimman lähellä ja asianmukaisilla tiloilla.

Riistasta on tullut arvostetumpi ruokatuote kuin aiemmin ja ihmiset tiedostavat sen olevan hintansa väärti. Sitä on myös paljon helpommin saatavilla kuin ennen. Hirveä tai peuraa voi bongata ravintoloiden listoilta ja hyvin varusteltujen ruokakauppojen lihatiskeiltä. Toisille nämä arvokkaat herkut löytävät tiensä suoraan metsästäjältä. Myös minä sain pakastimeni kautta pannulle aivan loistavaa peuran ulkofileetä.

Kehtaako tätä edes myöntää, että muiden kokkaamaa hirveä lautaseltani on joskus löytynyt, mutta en ainakaan muista aiemmin peuraa maistaneeni – enkä ainakaan valmistaneeni. Tiesin kuitenkin, että peura on lampaan tapaan vähärasvainen liha, josta saa helposti liian kuivaa ja sitkeää. Edessä oli pieni tutkimusretki internetin ihmeelliseen maailmaan ja peuranlihan valmistukseen. Muutamia ohjeita, vinkkejä ja blogikirjoituksia luettuani uskalsin toimia ja soveltaa ohjeista omannäköiseni sen mukaan, mitä kaapista löytyi. Olen muutenkin vähän sellainen niin sanotusti silmä- ja nenätuntumalla työskentelevä kotikokki, mutta tätä varten kävin ostamassa paistomittarin. Se oli hyvä ostos, koska muuten lihaa olisi tullut pidettyä uunissa varmastikin liian pitkään, vaikka olenkin suht kypsän tai ainakin medium+ lihan ystävä.

Peuran ulkofilee

n. 750 g peuran ulkofileetä

4 rkl auringonkukkaöljyä

2-3 oksaa tuoretta rosmariinia

1 rkl kuivattua basilikaa

reilusti suolaa ja valkopippuria

voita paistamiseen

Valmistus:

1.       Ota ulkofilee pakastimesta jääkaappiin sulamaan paria päivää ennen valmistusta ja huoneenlämpöön muutamaa tuntia aiemmin.

2.       Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Valmista yrttiseos. Lisää kulhoon öljy, pilkottu rosmariini ja muut mausteet. Pyöritä liha kauttaaltaan mausteseoksessa.

3.       Sulata voi paistinpannulla ja käytä ulkofilee kuumalla pannulla niin, että saat kauniin paistopinnan (noin 1 min/per puoli).

4.       Laita liha uunivuokaan ja aseta paistomittari paikoilleen. Kun liha saavuttaa 54 asteen lämpötilan (tuon kokoisella lihalla aikaa meni noin 15 min), ota se pois uunista.

5.       Kääri liha folioon ja anna sen tekeytyä vähintään 15 minuuttia. Viipaloi ohuita siivuja, tarjoile ja nauti!

Vinkki: Mausteseokseen voi lisätä yrttejä oman maun mukaan ja tehdä sen esimerkiksi oliivi- tai rypsiöljyyn. Uskoisin myös valkosipulin sopivan tähän erinomaisesti.

Tällä kertaa tarjoilin lihan sienikastikkeen, valkosipulikermaperunoiden ja Härkälän kurkun kanssa. Mielettömän hyvää! Myös puolukkasurvos, pottumuusi, hunajoidut uunijuurekset ja/tai punaviinikastike olisivat sopineet oikein hyvin peuran kaveriksi – ehkä ensi kerralla!

Riistakausi on täydessä vauhdissa. Metsästyskausi alkoi 1. syyskuuta peltoruokailijoiden vähentämisellä. Koirien kanssa peurojen metsästys alkoi 29. syyskuuta ja hirvien 13. lokakuuta. Hirviä saa metsästää tammikuun puoleen väliin ja peurojen kaato jatkuu helmikuun puoleen väliin. Herkkuja on siis mahdollista lunastaa tuoreena vielä pitkään.

Hirvien ja peurojen kaatolupia on tänä vuonna paljon enemmän verrattuna viime vuoteen. Satakunnassa lupia tuli yhteensä 6 700 valkohäntäpeuralle ja noin 2 400 hirvelle. Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Tapio Nummen mukaan hirvet päätyvät usein suoraan metsästäjien pakastimiin ja sitä kautta hyödynnettäviksi. Peurojen kanssa tilanne on hankalampi, koska niitä palvattaisiin tai jatkokäsiteltäisiin enemmän. Hän toivoo, että alueelle saataisiin lisää paikkoja peurojen jatkokäsittelyä varten.

#NAMSKISTA

Sillai kai?

Senni

Lähiruoka osana oppimiskokonaisuutta

Lähiruoka ja paikalliset tuottajat ovat olleet aiheena Vasaraisten koululla suurena oppimiskokonaisuutena. Uusissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa perehdytään pohdittavaan aiheeseen monipuolisesti. Vasaraisissa lähiruokaan on tutustuttu tilavierailuin vilja- ja maitotiloille. Koulussa on piirretty sadonkorjuusta, leivottu itsepoimimista marjoista, käyty metsässä ja mietitty jokamiehenoikeuksia, laulettu aiheeseen sopivia biisejä ja vaikka mitä! Kaikki tämä huipentuen sadonkorjuujuhlaan koululla 28.9.2018. Päivän työpajoissa pohdittiin vielä tarkemmin: lähiruokaa, jokamiehenoikeuksia, luonnonantimien hyötykäyttöä, kasvisten tunnistusta ja tietysti herkuteltiin ja laulettiin.

Tällaiset päivät ovat aina antoisia ja aika kuluu kuin siivillä.  Sikses parasta -hankkeella oli ilo olla mukana päivässä. Tutustuimme oppipelillä ja videolla aiheeseen ja ne toimivat kivasti opetuksen tukena.  Oppipelissä ihan huomaamattaan on mukana satakuntalaisen ruokatuotannon juurilla, vaikka tehtävät ovat kevyitä. Video taas kertoo tuotannosta ja aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta suuresti. Oppilaat jaksavat yllättävän hyvin kiinnostua videosta, jota seuraamalla lapset huomaavat miten suuri vaikutus on lähituotetulla ruoalla. Ajatusleikkinä mietimme: "Mitä jos ei ole työtä Satakunnassa? Niin ei ole vanhemmillakaan töitä. Tällöin opettajan luokat tyhjenevät, jos moni perhe joutuu muuttamaan muualle töiden perässä."

Vakavan keskustelun päätti tietysti juhlahetki alkaen reippaalla musiikilla sekä nauttien itsetehtyjä herkkuja. Pöydässä oli puolukkavispipuuroa, puolukkapiirakkaa ja nokkosleipäsiä. Ainekset oli itse kerättyjä, tai lähituotantoa. Kaikki maistui todella hyvin lapsille ja aikuisille. Mukavuutta lisäsi ruokarauha ja iloinen ruokapuhe. Kaiken lopetti iloinen yhteislaulu.

Itselle päivästä jäi iloinen tunne, miten upeasti opettajat olivat aiheeseen perehtyneet ja miten pienetkin oppilaat oivalsivat ruokaketjun tärkeyden. Lokakuussa lähestyvä lähiruokapäivä sai siis loistava startin ja kuvakisaankin innostuttiin. Toimintatapaa saa siis kopioida ja laskeutua 17.10.2018 vietettävään aiheeseen ainakin videon ja oppipelin kautta.

Hyvää etkoilua!

Sillai kai? Anna