maanantai 30. syyskuuta 2019

Makuja kaikille aisteille

Kun Pyhäjärvi-instituutin 30-vuotisjuhlavuotta (Lue Teija Kirkkalan blogijuttu syntymäpäiväsankarista) aloitettiin suunnittelemaan, niin keskiössä tietenkin oleellisena osana oli satakuntalainen monipuolinen ruokaketju. Ensimmäinen iso päätös oli se, että kun kerran juhlitaan, niin juhlitaan kunnolla ja tietenkin omassa puutarhassa. Seuraavaksi olikin tehtävä valintoja raaka-aineiden ja niistä valmistettavien ruokalajien osalta – voisivatko ne kuvastaa instituutin arvoja ja teemoja bio- ja kiertotaloudessa sekä vesiensuojelussa?

Ensin piti päättää menun teeman punainen lanka, joka kuvaisi sekä instituuttia että satakuntalaista ruokaketjua erityisesti viimeiset 30 vuotta huomioiden. Jokaisen tarjolla olevan ruokalajin tulisi ilmentää maakuntamme ekologisesti ja eettisesti kestävää ruoantuotantoa. Luonnonkalaa, lihaa, kasviksia, marjoja sekä maito- ja viljatuotteita erilaisella, uudella twistillä. Ei fileitä, ei Norjan lohta, ei vehnäsiä, ei valmissalaatteja tai -marinoituja tms., vaan juuri niitä raaka-aineita, jotka maistuvat itseltään. Makuja, tuoksuja ja kauneutta puutarhan täydeltä – kaikille aisteille!

Selfiekehys
Puutarhajuhlassa pitää näkyä tulen lieskoja ja tuoksua savu. Siksi ensin piti löytää ja hommata paikalle Suomen isoimmat ja komeimmat vehkeet.  Miss Klosen Kalle Kirstilältä saataisiin paikalle Big Bertha –savustin ja keittiömestari Pasi Kuronen toisi kotipihaltaan paikalle isoimman version Ofyr –grillistä.
 
Big Bertha
Keittiömestari Pasi Kuronen ja Ofyr –grill
  Nyt päästiin jo menun valmisteluun. Big Bertha antoi meille mahdollisuuden hyödyntää myös vähemmän tuttuja ruhonosia kuten naudan briskettiä, jonka tosin pitäisi olla normaalia rasvaisempaa onnistuakseen. Onneksi olimme ajoissa liikkeellä ja yhteydessä jo alkukesästä Vuorenmaan tilateurastamon Juhaan, joka kesän teurastusten ja leikkuiden yhteydessä varasi meille rotusonnin rintaa yli 500 kg painaneista yksilöistä. Honkilahdelta Eurasta löysimme luomupossua, jolloin ruokalistalle saatiin myös aitoa, oikein valmistettua pulled porkia. Siipikarjapuolelta mukaan otettiin tietenkin maistuvin osa eli broilerin reisipala.

Luonnonkalan osalta lajin valinta oli vaikeinta, sillä valittuun savustimeen ei leppäpuuta laitella. Puutarhajuhlaan sopii mainiosti myös burgeri, joten maistuvin kala kakkosämpylään väliin on tietenkin hauki. Vaikka kasviksia oli tarjolla monipuolisesti niin salaattina, kuin lämpiminä lisukkeina, halusimme tarjolle myös yhden vegaanisen pääruokavaihtoehdon. Testausten perusteella mustapapupihvi oli sellainen, joka maistui sekä kakkosämpylän välissä, että muiden lisukkeiden ohessa.

Koska menun punaisena lankana oli slow & low –tyyppinen valmistustapa ja voimakkaat savun maut ja tuoksut, niin sopivien juomien valinta oli haastavaa. Perinteisesti BBQ –ruokien kanssa juodaan olutta ja onneksi läheltä eli Raumalta löytyi pienpanimo, jolta oli syksyllä tulossa juuri meidän makumaailmaamme sopiva uutuusolut.
Pienpanimo-olueen saatiin oma etiketti.
                                       
Onneksi Satakunta on myös marjamaakunta. Löysimme alkoholittomia kuohujuomia Tuomisen tilalta ja jälkkärien marjakimarat sekä tyrnit Anttilan tilalta. Itselleni oli yllätys, miten hyvältä tyrnivoi maistuu tumman mallasleivän kanssa. Tai herne-piparjuurihummus.


Nyt juhlien jälkeen on helppo todeta, että Satakunnasta löytyy makua joka lähtöön. Monipuolinen raaka-ainetarjontamme taipuu myös innovatiivisempienkin keittiömestareiden uusiin ratkaisuihin niin reseptiikan kuin valmistustekniikoiden osalta. Instituutin 30-vuotispuutarhajuhlien ruokatarjoilut onnistuivat siksi, että suunnittelutyö aloitettiin yhteistyössä kokkausammattilaisten kanssa ajoissa keväällä. Menu’ta rakennettiin satokauden sesongit huomioiden ja raaka-aineita hyvissä ajoin varaten. Tuottajat ja sesongin eri raaka-aineet olivat meille jo ennestään tuttuja, joten palvelukin oli erittäin joustavaa. Meillä Pyhäjärvi-instituutissa koko henkilökunta osallistui juhlan valmisteluihin ja raaka-aineiden kuljetuksiin. Paikalliselta Intlog Oy:ltä saimme käyttöömme kunnollisen kylmäkontin, millä varmistettiin raaka-aineiden hygieeninen laatu. Ja saatiin pidettyä juhlajuomat kylminä.

 Instituutin 50-vuotisjuhliin on vielä 20 vuotta aikaa, enkä (toivottavasti) taida itse olla silloin enää mukana juhlien ruokatarjoiluja valmistelemassa. Saakohan silloin enää grillata ja savustaa? Ja jos saa, onko tulilla lihaa vai hepokatteja? Uskon, että silloinkin tarjolla on kulmakunnan maistuvimmat ruoat ja alan parhaat asiantuntijat juhlia valmistelemassa.


Sillai kai?

Marko

Puhtaat vedet, paremmat eväät 30 vuotta!

Pyhäjärvi-instituuttisäätiön perustamiseen liittyvä säädekirja allekirjoitettiin 30 vuotta sitten 4.9.1989. Olen valtavan ylpeä Euran ja naapurikuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä, elintarvikeyrityksistä ja Turun yliopistosta, jotka perustivat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön. He olivat todella kaukonäköisiä ja edelläkävijöitä määritellessään instituutin tehtävän: elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevan koulutus- ja tutkimustoiminnan edistäminen.  Ruoantuotanto ja vesistöt ovat tänä päivänä aiempaakin ajankohtaisempia ja tärkeämpiä ja ne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Ne ovat vahvoja vetovoimatekijöitä ja tuovat elinvoimaa seudulle. Muuttuva maailma, kuten ilmastonmuutos, aiheuttaa molemmille teemoille suuria lisähaasteita, joihin instituutti pyrkii omalta osaltaan myös vastaamaan.

Sopivasti myös maailman ensimmäistä Suomalaisen ruoan päivää vietettiin 4.9.2019. Suomalaisen ruoan päivän tiedotteessa todetaan:” Suomalaiseen ruokaan liittyy tuttuutta ja turvallisuutta, puhtautta ja terveellisyyttä, vastuullisuutta ja luontoa, perinteitä ja trendikkyyttä sekä jatkuvaa uudistumista.” Määritelmä pitää sisällään instituutin toiminnan ytimen: Puhtaat vedet, paremmat eväät!  Turvallisuus, puhtaus, terveellisyys, vastuullisuus ja luonto sekä jatkuva uudistuminen kuvaavat myös instituutin arvoja ja toimintakulttuuria.                                       

Pyhäjärviseudulla ja koko Satakunnalla on loistavat edellytykset profiloitua kestävän ja laadukkaan ruoantuotannon, vesiensuojelun ja biomassoihin perustuvan kiertotalouden mallimaakuntana. Pyhäjärvi-instituutti tulee jatkossakin tekemään parhaansa näiden teemojen edistämiseksi. Työn perustana on huippuosaajista koostuva, näiden teemojen edistämiseen sitoutunut henkilökunta.


  Pyhäjärvi-instituutin henkilökuntaa
Pyhäjärvi-instituutin 30-vuotisjuhlissa 6.9.2019 pääosassa oli satakuntalainen ruoka ja juoma (lue myös juttu juhlien tarjoiluista) sekä iloinen yhdessäolo tässä kauniissa Kauttuan Ruukinpuistossa, jossa muuten teollinen toiminta alkoi 1689 eli 330 vuotta sitten.

Kiitos juhliin osallistuineille ja kaikille yhtestyökumppaneille! Hyvien yhteistyökumppanien kanssa on hedelmällistä jatkaa tulevinakin vuosikymmeninä vahvaa yhteistyötä puhtaiden vesien ja laadukkaiden eväiden puolesta.

Sillai kai?

Teija Kirkkala
Toiminnanjohtaja
Pyhäjärvi-instituutti

torstai 5. syyskuuta 2019

Sienestäjä satsaa hyvinvointiinsa

Alkusyksyn parasta terapiaa työlle ovat metsäretket. Pienikin retki tuttuun metsään auttaa unohtamaan työkiireet ja laskee sopivasti verenpainetta. Tutkimukset suitsuttavat metsän parantavaa voimaa. Maastosta itsestään löytää mehevää täytettä lautaselle.

Itse koen suurta iloa löytäessäni ensimmäiset keltavahverot ja herkkutatit. Paistetut sienet leivällä ja loppukesän aurinko on aika kiva yhdistelmä. Iloa saaliista ja vielä rentouttava retki lähimetsään. Sielu lepää!

Voimakas hirvikärpässyksy lannistaa sienestäjää. Itselleni kävi näin, kun kerrankin lähdin vähän syvemmälle metsään. Hirvikärpänen on viheliäs otus, joka iskee kyllä inhottavasti sieniä himoitsevaan sienestäjään. Parhaat vinkit hirvikärpästen häätöön pelästyttää kyllä isommankin metsällä liikkujan. Legenda kertoo, että erään metsäorganisaation ennätys on 256 hirvikärpästä takissa. Onneksi itse olen päässyt muutamalla kymmenellä pois metsästä.

Sienten hyvät puolet kuitenkin voittavat hirvikärpäset. Sienestäessä voi tehdä havaintoja lähiluonnosta. Bongailla kasveja ja eläimiä. Parhaana tietysti saalis, olipa se pieni tai suuri.  Kotiin päästyä saatu saalis laitetaan pannulle tai kuivuriin. Loistava raaka-aine on tallessa. Kuivatuista sienistä saa oivaa lisuketta syksyn ja talven ruokiin, kuten sienikeittoihin tai lihapataan.

Suolasieniä kannattaa säilöä vaikka useassa osassa. Sieniä ja suolaa kerroksittain ja täyttämällä säilykepurkista tyhjä osa vesipussilla. Seuraavan metsäretken jälkeen täytät taas purkkia. Metsäsienistä tehty sienisalaatti on loistokas juhlapöydän lisuke. Sienestyskausi ei ole vielä  ohitse, vaan sitä jatkuu pitkälle syksyyn, joten korit valmiiksi ja metsälle.

Onneksi meillä satakuntalaisilla on myös mahdollisuus käyttää kasvatettuja sieniä.

Sillai kai?

Anna