Viljava on tullut markkinoille Viljavan härkäpapujauhoilla
haastamaan ulkomaiset palkokasvipohjaiset proteiinit. Kokemäellä sijaitsevalla
tehtaalla valmistetaan jauhot ja rouheet kotimaisin voimin raaka-aineista,
jotka saapuvat alle 200 km säteeltä. Viljelijä säästää rahtikustannuksissa,
satakuntalainen raaka-aineen ostaja samoin.
Viljavan tuotteita voidaan käyttää puhtaasti
kasvisraaka-aineena, mutta myös eläinperäisen tai ulkomaisen, GMO-raaka-aineen
korvaajana. Eri karkeudet ja proteiinipitoisuudet tarjoavat käytölle erilaisia
mahdollisuuksia, mutta myös uudenlaisia haasteita. Ulkoisesti tuotteet ovat
jauhoja ja rouheita, mutta eivät ominaisuuksiltaan vastaa kuitenkaan perinteisiä
viljoista valmistettuja jauhoja. Tässä Viljavan mallireseptit ja kokemusten
vaihto auttavat puolin ja toisin maistuvien uusien kasvisruokien kehittämistä
ja uusien hyvien ruokailukokemusten luomista terveellisen ruuan parissa.
Riittävästi proteiinia – vai onko?
Kuluneen talven aikana mediassa nousi esille virallisen
ravintoneuvonnan vastaus proteiinibuumille ja kaiken kattavalle karppaukselle.
Eikä suotta, hiilihydraateilla on oma sijansa ruokavaliossa – oikein syötynä ne
jopa auttavat pääsemään uneen ja auttavat jaksamaan päivän rasituksissa.
Proteiiniakaan ei voi pelkästään syödä, Atkinsin dieetti ja ketoosi ovat
tulleet innokkaimmille dieettien testaajille liiankin tutuiksi. Entäpä jos
proteiinin lähteitä olisikin useampia ja osa proteiinista voisi tulla
kasviksista? Samalla lisätään kuin huomaamatta monityydyttymättömien
rasvahappojen osuutta ruokavaliossa. Terveellinen välimerellinen keittiökin käyttää
paljon kasviksia, ja Kauko-Idässä lihan ohella lämpimät ruuat sisältävät
kotoista ruokaamme huomattavasti enemmän kasviksia.
Somen mielipidetsunamien ja yleisen informaatiotulvan
keskellä on kuitenkin muistettava, että jokainen meistä on yksilöllinen ja niin
myös ravitsemuksen tarpeemme ja ruokavaliomme. Koululainen, joka ei juurikaan
syö lämmintä ruokaa – vanhus, jonka lihansyönti on ehkä vähentynyt ruuanlaiton
vähenemisen, ruuan hinnan ja yksinkertaisesti ruokahalun vähenemisen vuoksi.
Tai teini, joka ei enää suostu syömään pääsiäistipua, naapurin possua tai
ylipäätään mitään eläinproteiinia. Puhumattakaan kiireisestä bisnesmatkaajasta
tai kevyttä konttorityötä tekevästä aikuisesta. Jokaisella on omat haasteensa –
harva meistä on tilastojen mukainen keskivertosuomalainen.
Kohtuus kaikessa – fleksaten kohti terveellisempää ruokaa
Kasvisruoan osuutta on neuvottu lisäämään, lihansyöjiä
muuttamaan ruokailutottumuksiaan fleksaamalla enemmän kasviksia sisältäväksi. Ylipaino,
kolesteroli, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ovat vakuuttava todiste
siitä, että kasviksia meidän on syötävä entistä enemmän. Miksei siis myös osa tarvitsemastamme
proteiinista voisi tulla kasvisruoassa? Ruoka voi maistua herkulliselta – tänä
päivänä voi huoletta tilata ravintolassa kasvisruokaa tietäen saavansa
vähintään yhtä maittavaa ruokaa kuin pihvin valinnut seuralainen.
Fleksaaminen voi olla myös keino, jolla perheissä opitaan
syömään samaa ruokaa – eikä perheen ruuanlaittajan – äidin tai isän – tarvitse
viettää kohtuutonta aikaa lieden ääressä valmistaessaan jokaiselle
perheenjäsenelle omaa ateriaa. Voisiko se toimia myös vaikkapa
kouluruokailussa?
Sikses parasta – maukasta kasvisruokaa
Satakunnasta – Sikses parasta -hanke tarjoaa luontevan yhteistyökanavan
elintarvikealan toimijoille sekä käyttäjien tarpeisiin tutustumiseen että uusien
raaka-aineiden testaamiseen.
Jospa tällä tavoin syntyy vähitellen uusi suomalainen
kasvisruokavalio – ehkäpä jonain päivänä sitä tarjotaan ylpeänä japanilaisille
tai saksalaisille turisteille, joiden matkaoppaat ylistävät sen terveellisyyttä
ja puhtaita makuja. Miksei?
Sillai kai?
Kirsi Kaikkonen
Myyntipäällikkö, Suomen Viljava
Myyntipäällikkö, Suomen Viljava