Kestävää ruokaturvaa yhteistyöllä ruoantuottajia arvostaen

Kumppanuusmaataloudessa kuluttaja sitoutuu ostamaan tietyn osan kumppanuusmaatilan sadosta tai muusta tuotannosta etukäteen, satokausi kerrallaan. Menetelmällä mahdollistetaan viljelijän tulevan kauden tuotanto. Kumppanuusmaataloudessa viljelijä sen sijaan sitoutuu tuottamaan ruokaa sovitusti toimintaan sitoutuneille kuluttajille tai muille kumppaneille, esimerkiksi ravintoloille, päiväkodeille tai kouluille.

Kumppanuusmaatalouden keskeisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa paikallisuus ja lähiruoka, avoin tiedonkulku, läpinäkyvä talous ja tuotannon riskien sekä onnistumisten jakaminen. Kaikki osapuolet jakavat viljelyyn liittyvät riskit – satokauden tuotantomäärät saattavat vaihdella esimerkiksi sään vuoksi. Kuitenkin myös onnistumiset, kuten odotettua runsaampi sato, jaetaan yhdessä.

Miten sitten aloittaa kumppanuusmaataloustoiminta? Osapuolten välisessä kumppanuuden muodostamisessa on tärkeää, että kaikkien tarpeet ja toiveet kohtaavat. Toiminnan voi aloittaa yksi tai useampi tuottaja yhdessä, kuluttaja(t) tai esimerkiksi ravintola, koulu tai yhdistys. Menetelmiä on kahdenlaista: viljelyvetoista ja kuluttajavetoista.

Viljelyvetoisessa mallissa tuottaja vastaa itse asiakkaiden hankinnasta joko yksin tai yhdessä muiden tuottajien kanssa. Asiakkaat voivat olla yhteistyöstä kiinnostuneita kuluttajia tai muita mahdollisia kumppaneita, kuten kouluja tai yhdistyksiä. Kuluttajille tarjotaan osuuksia tulevan satokauden tuotannosta, ja osuudet maksetaan kokonaan tai osittain etukäteen. Kuluttajille voidaan tarjota mahdollisuutta osallistua tuotantoon tai tapahtumiin, mutta toiminnan organisointi on tuottajan vastuulla ja hänestä/heistä riippuvaa.

Kuluttajavetoisessa kumppanuusmallissa tuottajan sijaan toimintaa organisoi kuluttajaryhmä. Malli aloitetaan organisoitumalla kuluttajien kesken, jonka jälkeen etsitään yksi tai useampi viljelijä, jolle ehdotetaan kumppanuusmaataloutta, ellei tuotantoa haluta hoitaa omin voimin. Yhteistyöviljelijöiden kanssa sovitaan toiminnasta; mitä tuotetaan, kuinka paljon ja millä hinnalla, kuinka tuotteet toimitetaan ja millaista yhteistoimintaa, kuten esimerkiksi tapahtumia, järjestetään.

Yhteisöviljely on menetelmä, jossa kuluttajaryhmä haluaa järjestää tuotantonsa itse. Tuotanto voi tapahtua ryhmän vuokraamalla tai ostamalla pellolla tai puutarhassa. Kuten kumppanuusmaataloudessa yleensä, yhteisöviljelyssäkin sovitaan tuotannon sisällöstä, kustannusten ja työmäärän jakautumisesta sekä muista asioista osapuolten kesken.

Miksi kumppanuusmaatalous kiinnostaa kuluttajia? Menetelmän kautta kuluttajalle syntyy mahdollisuus osallistua ruoan tuotantoon. Kuluttajavetoisen kumppanuustilan perustaminen voi olla joissain tapauksissa ainoa tapa hankkia toivottua lähiruokaa, jos alueella ei muuten ole sopivaa tarjontaa. Kumppanuusmaataloudessa korostuu ruoan lyhyt matka pellolta pöytään, luonto- ja ruokasuhteen vahvistuminen sekä yhteisöllinen toiminta.

Tekstin lähteenä on käytetty Kumakka-hankkeen www-sivuja: kumppanuusmaatalous.fi.

Tiia Korhonen,

hanketyöntekijä

Webinaari kumppanuusmaataloudesta 30.11. - Lue lisää.