Satakunta - ruokamaakunta

Kuluva vuosi on juhlavuosi monella tavalla. Mikä hienointa, saamme juhlia Suomen 100-vuotista taivalta itsenäisenä tasavaltana. Moni järjestökin juhlii satavuotista toimintaansa, niin myös maatalousyrittäjien, ruoantuottajien etujärjestö MTK, MTK-Satakunta ja monet paikalliset tuottajayhdistykset. Ruokamme tuottajat saavat juhlia vaativan työnsä lomassa. Tosin tällä hetkellä juhlamieltä latistavat surkeat sadonkorjuuolosuhteet.

Suomalaisella maaseudulla, ruoantuotannolla ja metsätaloudella on aina ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen historiassa. Yhdessä ne muodostavat vahvan kasvutarinan. Maatalousvaltainen, pohjoinen maa on kehittynyt voimakkaasti, monipuolistanut elinkeinorakenteensa, kansainvälistynyt sekä kokenut talouden nousut ja laskut.  Elinkeinossamme, pelloilla ja metsissä, korostuu edellisten sukupolvien tekemä työ, joka on luonut pohjan nykyiselle toiminnalle sekä tiloilla että järjestötyössä. Voimme ja meidän tulee olla kiitollisia heidän työstään.

MTK-Satakunnan 100-vuotisjuhlassa juhlapuheen piti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Haluan lainata otteen hänen puheestaan. ”Kaikista aineksista, ahkerista ihmisistä ja viljavasta maasta, on rakentunut vuosisatojen aikana vahva ruokamaakunta. Sitähän Satakunta on vielä tänäkin päivänä. Kyseessä ei ole pelkästään vahva maatalous, vaan eturivin ruokateollisuus ja koko ruokakulttuuri. Satakunnan vahvuus on monipuolisuus. Kasvintuotannossa korostuvat erikoiskasvit. Kotieläintuotannossa on nähty valtava rakennemuutos, mutta olemassa olevat yksiköt ovat erittäin kilpailukykyisiä Suomen mittakaavassa. Kunnia-asiana on ollut se, että maataloustuotteet jalostetaan mahdollisimman pitkälle oman maakunnan alueella. Sitä kautta luodaan työtä ja hyvinvointia omalle alueelle. Sama koskee myös metsätaloutta ja puun jatkojalostusta. Maatalousyrittäjät ovat monet taistelut taistelleet, kun ovat puolustaneet ja kehittäneet ruokateollisuuttaan. Yhtenä esimerkkinä on sokeritehtaan rakentaminen Säkylään. Tänä päivänä tästä teollisesta keskittymästä on muodostunut yksi Suomen elintarviketalouden lippulaivoista. Uusimmista investoinneista voi mainita Rauman broileritehtaan.” Laittamattomasti sanottu.

Sataa vuotta juhlittaessa katsellaan väistämättä menneisiin vuosiin ja tapahtumiin - niin on hyvä ja ihan terveellistä. Miten se menikään - ”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten” (Adolf Ehrnrooth). Tulevaisuuden pohdinta on kuitenkin aina tarpeellista ja ehdottoman välttämätöntäkin. Maataloutemme on osa Eurooppaa ja globaalia maailmaa - ei voida vain sopeutua, jäädä ajopuuksi tai luottaa vain jonkun muun tekemisiin.

Lyhyemmällä tähtäimellä haasteet ovat edessä jälleen kerran EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkosta neuvoteltaessa. Tulevana talvena ratkaistaan pitkälti EU:n maatalouspolitiikan periaatteet ensi vuosikymmenelle. Muutokset voivat olla merkittäviä, ja maatalousyrittäjien, samoin kuin koko ruokaketjun on varauduttava niihin. Tulevaisuutta on, että rakennekehitys etenee ja teknologia kehittyy. Joka puolella puhutaan digitalisaatiosta ja robotisaatiosta, niiden etenemisessä myös maatalouden on pysyttävä kärkijoukoissa. Ilmastonmuutos ja sen hillintä luovat elinkeinolle omat haasteensa. Liekö maataloutemme toimintaympäristö ollut koskaan seesteinen tai ongelmaton - elinkeinoon kohdistuvat haasteet ovat vain olleet erilaisia eri aikakausina. Meillä on EU:n nuorimmat ja koulutetuimmat yrittäjät, jotka varmaan pystyvät ottamaan moninaiset haasteet vastaan.

MTK:n juhlavuoden yhtenä tavoitteena on vahvistaa maatalousyrittäjien ylpeyttä omasta työstään ja ammatistaan. Terveen ylpeyden aiheena voidaan pitää sitä, että pohjoisista olosuhteista huolimatta Suomi on aidosti itsenäinen kansakunta myös siinä mielessä, että kykenemme tuottamaan ruoan kansalaisillemme. Oma ruoantuotanto on turvallisuutta. 

Sillai kai? Maarit Hollmèn

järjestöagrologi