torstai 17. joulukuuta 2020

Lähiruuan tulevaisuus on valoisa

Suomalaiset ovat alkaneet arvostaa yhä enemmän kotimaista ruoantuotantoa koronan myötä, selviää juuri julkaistuista LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista. Varsinkin naiset kertovat alkaneensa arvostaa suomalaista ruokaa aiempaa enemmän.

Kaupat ovat myös uutisoineet, että kotimaisen ruuan myyntiluvut ovat kasvaneet korona-aikana. 

Olen seurannut maataloutta ja myös ruoka-alaa koko työurani ajan. Jo ennen koronaa on ollut selvästi havaittavissa kasvanut kiinnostus ruoan alkuperään eli siihen, missä ja miten syömämme ruoka on tuotettu. 

Kun aloitin työurani,  maatalous ja elintarviketeollisuus toimivat vahvasti säännellyillä kotimarkkinoilla. Kotimaista tuotantoa suojasi silloin vahva rajasuoja.

Suomen liittyminen EU:n jäseneksi muutti toimintakentän kerralla. Samalla kun maataloustuotteiden hinnat laskivat Suomessa, niin tuonti ulkomailta vapautui yhtenä yönä. 

Jo ennen EU-jäsenyyttä maatalouden organisaatiot ja keskeiset kotimaiset elintarviketalot perustivat Hyvää Suomesta -alkuperämerkin. Se on edelleen paras ja varmin tapa varmistua elintarvikkeiden raaka-aineiden kotimaisuudesta. 

Vähitellen alkoi ruuan kotimaisuuden lisäksi nousta keskustelu lähiruuasta. Olin itse mukana kehittämässä Maakuntien Parhaat -alkuperämerkkiä, joka luotiin lähiruuan tuotantoon keskittyneille pienemmille elintarvikeyrityksille.

EU:hun liittymisen jälkeen ei valtakunnan media juurikaan ollut kiinnostunut elintarvikkeiden alkuperästä tai siitä miten ja missä raaka-aineet on tuotettu. Silloin puhuttiin vain ruokakorin hinnasta ja jopa ihannointiin tuontiruokaa.

Nyt tilanne on aivan toinen. Ruoan alkuperä kiinnostaa suurta osaa kuluttajista ja valintoja kaupassa ohjaa kotimaisuus ja tuotannon läheisyys. Enää ei riitä, että ruoka on kotimaista, vaan monia kuluttajia kiinnostaa tietää tarkemmin ruoan alkuperä. Halutaan myös suosia oman kunnan tai maakunnan yrittäjiä.

Toivottavasti kuluttajien kiinnostuksen ja ostokäyttäytymisen muutos tulee näkymään myös maataloustuotannon kannattavuudessa, mikä varmistaa toiminnan jatkuvuuden.

ProAgria Länsi-Suomi on ollut mukana monissa kehittämishankkeissa, joissa pyritty nostamaan kiinnostusta Satakunnan omaan, monipuoliseen ruoantuotantoon. Satakunnan monipuolista elintarvikesektoria kuvaa se, että hankkeita on toteutettu niin kutunjuuston kuin viljeltyjen sienien ympärillä jo paljon ennen someaikaa. 

Olen päässyt mukaan oman alueen tuotantoa edistävissä tempauksiin mm. Senaatintorilla, Helsingin messukeskuksessa, Porin kävelykadulla tai Kirjurinluodossa. Yhteistyö yritysten ja yrittäjien kanssa on ollut antoisaa tuottaen monia ideoita omaan työhön.


Nyt olemme yhdessä Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin kanssa tehneet työtä satakuntalaisen ruuan nostamiseksi entistä paremmin tunnetuksi. Kuten yleensä, nytkin yhteistyö on osoittanut voimansa.

Päätän työurani ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtajana vuoden vaihteessa. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista ja toivotan lähiruualle vielä nykyistäkin parempaa tulevaisuutta!

Sillai kai,

Timo Junnila
Toimitusjohtaja
ProAgria Länsi-Suomi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti