Kevät koittaa yrttipelloillekin

Aluillaan oleva kevät on saanut viljelijöiden mielet siirtymään jo vahvasti tulevan kasvukauden töihin. Myös yrttien viljelyssä ollaan kiireisimmän kevätajan kynnyksellä ja viljelysuunnitelmat tarkentuvat hyvää vauhtia.

Joitain viljelytoimia tehdään jo nyt, esimerkiksi yrtit joiden siemenet tarvitsevat muutaman viikon kylmäkäsittelyn, laitetaan kylmään viimeistään nyt, jotta niiden itäminen onnistuisi myöhemmin loppukeväästä mahdollisimman hyvin.

Huhtikuu on myös viimeisten viljelytarvikkeiden inventaarion aikaa; olihan se kasvatusturve tilattu, onko kaikki kastelujärjestelmän osaset kunnossa, riittääkö katekalvot, onko harsoja? Yrttien viljely vaatii hyvin monipuolista etukäteisvalmisteluiden tekemistä.

Siemenhankinnat alkavat tässä vaiheessa vuotta olla ammattimaisessa yrttiviljelyssä kutakuinkin tehtynä, mutta uusiakin viljelyideoita ehtii vielä toteuttaa.

Yrttipaja toimii Eurassa yrttien sopimusviljelyttäjänä ja yrttien tukkukauppana. Lisäksi Yrttipajalla on laaja valikoima omia yrttijuomasekoituksia. Yrityksen omistaja Petri Koivisto kertoo tällä hetkellä toivovansa valikoimiinsa täydennystä lähes minkä tahansa yrtin osalta. ”Ainoastaan nokkosta on näillä näkymin tulossa varastoon riittävästi”, Koivisto kertoo. Erityisiksi kasvien viljelyvinkeiksi Koivisto mainitsee mm. sitruunamelissan, siankärsämön, laventelin ja kehäkukan.

Yrttien viljely saatika niiden hyödyntäminen muussa liiketoiminnassa ei ole aivan helppoa. Viljely on hyvin käsityövaltaista ja jalostus vaatii mm. kosmetiikan osalta hyvää lainsäädännön tuntemusta. Ala herättää kuitenkin kasvavaa kiinnostusta ja kotimaisten yrttien hyödyntämismahdollisuudet nähdään entistä moninaisemmin. Esimerkiksi uusia kosmetiikka- ja elintarviketuotteita voi bongata kauppojen hyllyiltä tasaiseen tahtiin.

Yrttien viljelyalat ovat Suomessa tällä hetkellä hyvin pieniä, mutta nykykehitys kohti viljelykasvivalikoiman monipuolistamista tukee yrttialan kehittämistä. Kumina on suomalaisen yrttituotannon menestystarina ja se onkin viljellyin yrttikasvimme. Korianteri seuraa kuminan jalanjäljissä. Nähtäväksi jää, mitkä kasvit nousevat jonon jatkoksi.

Johanna Pihala
Pyhäjärvi-instituutti

Kuva: Kehäkukkia voidaan viljellä katteessa riviviljelynä.

Ruokatrendien aallonharjalla

Viime vuonna kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat ruoka-alan toimijat julkaisivat ruokatrendinsä vuodelle 2019. Trendiennusteet poikkesivat toisistaan hieman, mutta päälinjat näinä kestävän kehityksen aikoina ovat hyvin samanlaiset. Selkeitä nousijoita kiinnostavina pidettyihin ruokaan liittyviin uusiin palveluihin ja tapoihin ovat flexaus, ympäristönäkökulmat sekä hyvinvointiin liittyvät kulutustavat ja -tottumukset. Tulevaisuudessa valmiiden ruokaratkaisujen kasvua tukevat ruokatrendit kasvattavat suosiotaan ja ei aikaakaan, kun Suomessakin yleistyy ravintoloissa soolopöydät sinkuille.

Lipase tätä! Härtelö on mainio innovaatioesimerkki siitä, että kasvipohjaisten tuotteiden trendi kasvaa nopeasti.

Huoli ja keskustelu ilmastonmuutoksesta on läsnä kaikkialla.  Elintarvikealan yritykset kehittävät hiki hatussa biopohjaisia pakkauksia tuotteilleen. Ruoantuotannon on oltava hiiltäsitovaa ja vesi on vanhin voitehista. Muutokset väestössä ja väestön ikääntyminen eivät välttämättä heilauta ruokatrendejä lyhyellä aikajaksolla, mutta pidemmällä tarkasteluvälillä muutokset ovat merkittäviä. Samaan aikaan kotitalouksen ostovoima kasvaa. Aika monta monessa, ottaen huomioon siis koko ruokaketju. 

Lempiaiheeni luomu on myös vuodesta toiseen ruokaketjun ilmiö. Luomun kasvun taustalla ovat erityisesti kuluttajatrendit sekä uudet tuotteet. Lähiruoka on jo vakiinnuttanut paikkansa kulutustottumuksissa. Keskusteluissa nousee esille termi ruokaturvallisuus ulkomaisen salmonellalihan aiheuttaessa ruokakohuja. Suositaanhan nyt vain kotimaista ja paikallista?

Erään ruokatrenditutkimuksen mukaan tänä vuonna raaka-aineista suomalaisia kiinnostaa eniten valmiiksi perattu kalatiskin kala sekä marjat. Ostoskoriin näyttäisi päätyvän myös pienpanimoiden oluet, raakamakkarat ja sokerittomat rahkat. Himosienestäjän silmiin osui trendiennakointi, että sienet ovat jälleen lyömässä läpi pitkän tauon jälkeen. Ja terve peruna! Allekirjoittanut tuulettaa, sillä pottu is back!

Ruoan parissa seikkaillaan myös tulevaisuudessa. Seikkailuja on erilaisia. Miltä kuulostaisi makumatka suomalaiseen metsään tai aasialainen katukeittiö, kun ulkona pakkanen paukkuu? Vain mielikuvitus on rajana! Tärkeää on tiedostaa miltä syömisen hetkellä tuntuu, tunnustella aistejaan ja vaalia seikkailun jälkeistä olotilaa. (Tässäpä hyvä illanistujaisvinkki kaveriporukoille!) Syöminen ei ole enää vain pelkkä suorite, vaan elämykset ja sosiaalinen syöminen (ml. safkan ja paikan somekelpoisuus) istuvat kanssasi pöytään nyt ja tulevaisuudessa.

Sillai kai? 

Tuuli 

Kukkia käytetään nyt ruoissa ja juomissa paitsi koristeina myös makua antavina raaka-aineina.