Me elintarvikealan ihmiset tiedämme, että Suomen tavoitteena
on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisesti
tarkasteltuna kysynnän trendit ovat meille suotuisat ja tuotteillemme on
kysyntää. Tarvitsemme kuitenkin vielä paljon lisää vientituotteita,
tuotevalikoimaa sekä vientiyrityksiä.
Keväällä Finnish Food Innovations-ohjelma ja INNOTORI-hanke järjestivät
FUTURE 2025-työpajaputken, joka keskittyi tulevaisuuden trendeihin ja uusien
vientituotteiden ideointiin. Tähän kokonaisuuteen kuului myös tiedonhankintamatka
Lontooseen. Matkan punaisena lankana oli benchmarkata UK:n tuotekehityksen ja
–konseptoinnin asiantuntijoita, havainnoida, tutustua ja hankkia ideoita uusiin
tuotekonsepteihin ja pohtia nykyisten tuotteiden räätälöintiä ja
vientimarkkinoita. Matkan järjestäjänä toimi Finnish Food Innovations-ohjelma.
Ruoka puhuttelee meitä nykyään ehkä enemmän kuin koskaan –
niin hyvässä kuin pahassa. Kilpailu on kovaa ja tuotteet sekä yrittäjät
kilpailevat olemassaolostaan. Uusia tuotteita etsitään ja syntyy koko ajan.
UK:n markkinoilla niin yrittämisessä kuin tuotteessa asenne oli tärkeintä!
Eläkeläinenkin voi olla bisneksessä mukana eikä iällä tai sukupuolella ollut
väliä – yksinkertaisuus oli ratkaisevampaa.
Tärkeimpiä oppeja matkalta oli kuluttajien käyttäytymisen
muuttuminen vuosien varrella: Itselle sopivia tuotteita ollaan valmiita
hakemaan useista eri kaupoista. Myös ravintoloiden ja kauppojen välinen suhde
on murtumassa ja kaupat ovat alkaneet tarjota kuluttajille kahviloita, viinibaareja
ja ruoka-annoksia.
 |
| Tuotenäytteitä maailmalta. |
Epätavalliset
ainesosat trendikkäitä
Tuotekehityksen kannalta tarkasteltuna voimme Lontoota
peilaten ottaa mallia ainakin terveellisten raaka-aineiden korostamisesta,
funktionaalisuudesta, helppoudesta, ympäristönäkökulman huomioimista ja
brändäyksestä. Erilaisia trendejä on olemassa paljon ja tällä hetkellä
muinaiset viljat, gluteenittomuus, juurekset, siemenet ja kasviproteiinit
olivat merenelävien ohella pop – punajuurta unohtamatta, josta Lontoon
markkinoilla oli tullut uusi lehtikaali. Erikoisten ainesosien korostaminen on
tärkeää ja ihmisillä pitää olla mahdollisuus myös maistaa tuotetta, sillä
jalkauttaminen luonnollisesti lisää myyntiä. UK:n markkinoiden asiantuntija Pirjo Kontio-Blunt kertoi, että vain 10
% kuluttajista lukee pakkauksen sisällön ja siihen kulutetaan aikaa sekunti.
Silti kaikki faktat on kerrottava gluteenittomuudesta, vegaaniuudesta ja niin
edelleen lähtien.
Kuluttaja kokeilee ja
rakentaa itselleen sopivan dieetin
Kuluttajien tietoisuus ja itsediagnosointi on korostunut ja ainesosien
hyväksyttyjä terveysväitteitä ei sovi unohtaa markkinoissakaan. Tulehdustiloja
pyritään itse ehkäisemään ja erilaisia ruokavalioita kokeillaan rohkeammin.
Tuotteen ominaisuuksien korostaminen on siis osa brändiä: tämä tekee
suolistolle hyvää, tästä ruoasta tänään elinvoimaa iholle ja hiuksille,
huomenna puhdistumiseen ja niin edelleen. Terveellisyys tarkoittaa eri
kuluttajille kuitenkin eri asioita, eikä yleisiin ohjeistuksiin luoteta, vaan
tieto haetaan itse. Pienille yrityksille tämä voi tarkoittaa mahdollisuutta.
Onko banaani enää
paras välipala?
Välipalakulttuurin nousu – snackification – on tullut
jäädäkseen. Raaka-aineiden ja tuotteiden pitää olla helposti saatavilla, valmistettavissa
ja nautittavissa. Snacking & go ja meal deal –tyyliset konseptit nähdään
kiireiseen elämään ratkaisuna: Kerää koko ateria tai ota vain jälkkäri –
valinnan teet sinä!
Vihreät arvot, eettisyys ja pieni hiilijalanjälki ovat
puhuttaneet meitä ruoan ympärillä jo pitkään. Rinnalle on noussut
vaihtoehtoisia tuotteita esimerkiksi lihalle ja vegaanien tuotevalikoima on
kasvanut huikeasti ja hyönteiset nähdään yhtenä tulevaisuuden
proteiinilähteenä. Hävikkiongelma on myös pyritty kääntämään voitoksi ja saataville
on tuotu kakkoslaatuiset kasvikset. Innovaatioita ruokahävikin vähentämiseen
oli jo kehitetty. Ostamassasi tuotteessa oli parhaimmillaan teksti: tässä on
käytetty sellaisia kasviksia, jotka eivät kelvanneet kaupan hyllyille.
Jännittävä tarina tai
tuote myy!
Me suomalaiset olemme edelleen kovin vaatimattomia. Vaikka
osaamme nykyään olla avoimemmin ylpeitä omista tuotteistamme ja puhtaista
raaka-aineistamme, emme varmasti ole tehneet tämän osalta työtä vielä tarpeeksi.
Kaikki lähtee tarinasta, sillä tarinat puhuttavat ja koskettavat. Oman tuotteen
brändäys lähtee etiketistä, paketista ja logosta lähtien. Tuotekehityksessä
olennaista on huomioida sen käyttäjä. Kun kehitetään tuotteita, mietitään aina
sen tarkoitusta. Tämän kertomista kuluttajalle ei sovi unohtaa.
Sillai kai? Ansa
Tämän blogisarjan kirjoittajat toimivat Satakunnasta - Sikses parasta -hankkeessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti