Yhteistä näkyvyyttä paikallisille maaseudun yrityksille ja tuottajille Osta tilalta! -päivänä

Kuva: Käyttäjä jannamannamansikka Instagramissa

Osta tilalta! -päivää vietetään valtakunnallisesti viidettä kertaa 12.9.2020. Vuosittain tapahtumaan osallistuu yli 200 ruoan tuottajaa ja tiloilla vierailee tuhansia kiinnostuneita kuluttajia. 

Ensimmäinen valtakunnallinen Osta tilalta! -päivä järjestettiin vuonna 2016. Muun muassa Satakunnassa oli järjestetty jo aiemmin vastaavia päiviä, joihin osallistui runsaasti paikallisia tuottajia ja yrityksiä, joten nähtiin hyväksi, että teemapäivä laajenisi valtakunnalliseksi. Jotta ilmoittautuneet tilat oli mahdollista saada valtakunnallisesti esille, päädyttiin toteuttamaan erillinen nettisivu https://ostatilalta.fi/ päivän markkinointia ja osallistuvien tilojen esittelyä varten.

Kuluneiden vuosien aikana on aktiivisesti kerätty osallistuneilta tiloilta ja myös nettisivua käyttäneiltä kuluttajilta palautetta sekä kuunneltu kokemuksia sivuston käytettävyyteen liittyen. Tänä vuonna tapahtumapäivään valmistautuminen alkoi ajantasaistamalla sivuston tekniset ratkaisut nykyajan tarpeita vastaaviksi. Keskeistä olikin muuttaa kaikki sisältö helposti kännyköillä ja tableteilla selattavaksi, jotta reittiohjeita, aukioloaikoja ja tilojen tietoja voi tarkistaa myös reissun päällä.
 

Nettisivulla tärkein sisältö on mukana olevien tilojen esittelyt ja kartta, joka auttaa vierailijat löytämään perille ja etsimään itselle sopivia tiloja lähialueelta. Useimmat vierailijat käyvät Osta tilalta! -päivänä monella eri tilalla ostamassa erilaisia tuotteita ja tutustumassa lähiseudun tiloihin, joten helppokäyttöinen, mobiiliystävällinen kartta on merkittävässä roolissa.

Ostatilalta.fi -sivuilla tuodaan nyt myös entistä paremmin esiin vuosien varrella kertynyttä kuva- ja videomateriaalia tapahtumapäivästä. Lisäksi keskityttiin parantamaan sivuston käytettävyyttä osallistuville tiloille, jotta kynnys osallistua päivään pysyy matalana ja ilmoituksen jättäminen on helppoa ja nopeaa.

Ilmoittautuminen avautui maanantaina 18.5. ja jatkuu tapahtumapäivään 12.9. saakka. Ruoan ja muiden maaseudun tuotteiden tuottajat, kotipuutarhurit, maaseudun matkailuyritykset ja esimerkiksi kalastajat voivat ilmoittautua mukaan https://ostatilalta.fi -sivustolla. Tapahtumaan voi ilmoittautua, vaikkei yleensä myisikään tuotteita suoraan kuluttajille ja ilmoittautua voi myös yhdessä lähinaapuruston tuottajien kanssa yhteisellä tapahtumalla. 

Osta tilalta! -päivä seuraa koronavirustilannetta ja muutokset päivän järjestämiseen ovat mahdollisia.

Kirjoittajat: Ellinoora Havaste ja Päivi Töyli

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke

Turun yliopiston Brahea-keskus

Osta tilalta! -päivän toteuttamisessa on mukana laaja yhteistyöverkosto. Mukana ovat maakunnissa toimivat Aitoja makuja -verkoston jäsenet, Ruokasektorin koordinaatiohanke, Maaseutuverkostopalvelut, MTK ry, SLC r.f., Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Maaseudun sivistysliitto, 4H, Finlands svenska 4H sekä Lomalaidun.

Kipuaako ruoan verkkokauppa Suomessakin miljardiluokkaan?

Elintarvikkeiden hankinta verkkokaupasta kasvaa ja poikkeustilassa kasvu on kiihtynyt entisestään. Kasvu on Euroopassa vaihdellut 20-40 % välillä vuositasolla. Eniten verkkokaupasta ostetaan Etelä-Koreassa (20 %), Kiinassa (15 %), Yhdysvalloissa (10 %) ja Iso-Britanniassa (8 %) . Ruotsissa verkkokaupan markkinaosuus on noin 3 % ja Suomessa noin 1 %. Jos verkkokaupan suosion kasvu jatkuu ja saavutamme lähivuosina 6 % markkinaosuuden, tarkoittaa se Suomessakin noin miljardin euron liikevaihtoa. Ei siis ihme, että päivittäistavarakaupan jättiläiset panostavat verkkokauppoihinsa ja uusia tulokkaita syntyy markkinoille taajaan.

Ajatushautomo Harppaamon keräämässä listauksesta löytyy noin 60 suomalaista ruoan verkkokauppaa, näistä isoimpina Keskon ja SOK:n verkkokaupat. Verkkokauppojen moninaisuus kiinnittää huomion. Näemme painottumista arkiruokaan, hävikkiruokaan, pientuottajiin, lähiruokaan ja alueellisiin tuottajiin, luonnontuotteisiin, luomuruokaan, kasvisruokaan ja tiettyihin tuotesegmentteihin. Verkkokauppoja on perustettu Reko-renkaiden ja ruokaosuuskuntien jatkeeksi, maakunnallisten tuottajien yhteistyössä ja toripuotien lisämyyntiä varten. Uudenmaan Ruoka avaa pääkaupunkiseudulle ja loma-asuntopaikkakunnille alueen omien tuottajien noutopisteitä, foodhubeja. Kotitila.fi haluaa yhdistää kaikki Suomen pientuottajat saman tukkuketjun alaisuuteen keskusvarastoineen ja alueterminaaleineen. Korjuu rakentaa datavallankumousta lohkoketjuteknologialla.

Ala liikkuu nopeasti. Jalostajat ja tuottajat perustavat myös omia verkkokauppojaan. Kuluttajan näkökulmasta valikoima voi olla kenties liiankin hyvä. Tuottajan kannalta tilanne kannustaa sekä maltillisuuteen että rohkeuteen. Kaikkeen ei kannata lähteä mukaan. Kasvu tuo mukana opportunisteja, markkina kuplii eikä tulevaisuuden kestäviä voittajia ole helppo tunnistaa. Mukaan lähteminen epäonnistuvaan verkkokaupparatkaisuun sen sijaan on.

Verkkokaupat ja toinen ruokamurros

Kuluneen kahden sukupolven aikana ruoan jalostusaste kasvoi ja ruokamarkkina kansainvälistyi markkinoiden hintavetoisessa ohjauksessa. Tehokkuus, ihmistyön vähentäminen, suuruuden ekonomia ja ruokakorin osuuden pieneneminen kulutusmenoista veivät meidät hypermarketteihin, kahviloihin ja pakattujen valmisruokien ääreen. Podcast automatkalla tai junassa, proteiinipatukat, smoothiet ja muoviin pakatut yhden käden valmisruoat.

Koronakriisi, ekologinen transitio ja globaalin velkakuplan puhkeaminen laukaisevat seuraavan ruokamurroksen. Huomio siirtyy kestävyyteen, maaperän ja ekosysteemien uudistamiseen ja paikallisen ruokatalouden resilienssiin. Paikallisen ruokaturvan korostuminen ja kansalaisten (vai oletko mieluummin ”kuluttaja”?) tahto saada tietää oman ruokansa alkuperä tulee jatkossakin nostamaan vuorovaikutuksellista ruokataloutta. Digitaaliset alustat mahdollistavat massiivisen – ja tuottavan – päivittäistavarakaupan ohittamisen kokonaan, mikä mahdollistaa liikevoiton kotiuttamisen lähemmäs tuottajia ja jalostajia. Suurten ketjujen hypermarketit ja verkkokaupat ovat varmasti pitkään kehityksen kärjessä. Verkkoon siirtyvistä miljoonista on kova kilpailu ja jättiläisillä on isoimmat muskelit.

Paikallisuutta ja uudistavuutta korostavan ruokamurroksen näkökulmasta kiinnostavia verkkokauppainnovaatioita ovat yksinkertaiset alustat, jotka tuovat yhteen alueen omia tuottajia kevyillä tukku- ja logistiikkajärjestelyillä. REKO-renkaiden menestys Facebook-alustalla todistaa tästä. Foodhubit, pohjoisen Tilalta-palvelu ja ruotsinkielisen Pohjanmaan Gård’s Smak edustavat tätä kehitystä, joskaan mikään näistä ei ole vielä saavuttanut REKO-renkaiden kasvukäyrää.

Kukaan ei voi ennustaa, mikä alusta tai verkkokauppa todella haastaa kansainväliseen hintakilpailuun ja kuluttajien psykologiseen ohjailuun toimintansa perustuvan suuren päivittäistavarakaupan. Vai syntyykö alueille enemmän omaleimaisia foodhubeja ja tuottajien suoramyyntiverkkokauppoja, jotka eivät tavoittelekaan laajentumista? Vai avaavatko suuret toimijat omia kaistoja paikallisen tuotannon suoramyynnille, kuten SOK on eräässä pilotissaan väläyttänyt.

Varmaa on vain verkkokaupan kasvu ja globaali talouskriisi, joka paljastaa kansainvälistyneen teollisen ruokajärjestelmän monimutkaisuuden, tuhlailevuuden ja paikalliselle ruokataloudelle vastakkaiset intressit.

Lisäksi uskaltaisin lyödä vetoa myös kotitarvetuotannon, keräilyn, kumppanuusmaatalouden ja vähäisillä fossiilisilla panoksilla tehtävän pientuotannon hitaan mutta varman kasvun puolesta.

Karkussa 15.5.2020

Antti Luomala

YTM, projektipäällikkö

Ahlmanin koulun Säätiö

Pidä tauko ja lähde eväsretkelle reppu täynnä lähiruokaa

Poikkeusolot hallitsevat tällä hetkellä elämäämme vahvasti. Tuntuu lohduttomalta ajatella hallituksen mainintaa siitä, ettemme tule palaamaan samanlaiseen maailmaan tilanteen rauhoittumisen jälkeen.

Opiskelen toista vuotta viestintää ja journalismia Turun ammattikorkeakoulussa. Opiskelukavereideni kanssa jutellessa puheenaiheeksi nousee epävarmuus tulevasta ja siitä, millaiseen työtilanteeseen tässä kouluttaudumme. Tällä hetkellä työt ja opiskelu tapahtuvat etänä koneiden välityksellä. Taukojumppana esseiden kirjoitukseen suuntaan usein metsän huminan keskelle tuulettamaan ajatuksia.

Eväsretket ovat ehdoton suosikkini ja suosittelen niitä jokaiselle. Päivän kohokohta on kaataa kahvit termospulloon, ottaa pakkasesta itse tehtyä pullaa ja suunnata nauttimaan iltapäiväkahvista rantakallion päälle. Matkalla saatan napata kaupasta eväsreppua täydentämään kirsikkatomaatteja. Suosin aina paikallisia tuotteita, sillä varsinkin nyt kotimaiset yrittäjät tarvitsevat kaiken tuen.

Poikkeustilanne on vaatinut arkirutiinien uudelleensuunnittelua ja kohdallani herättänyt henkiin myös vanhan harrastuksen! Aloitimme yhdessä siskoni kanssa nuorempina geokätköilyn, jossa puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla pääsee omaan lähimaastoonsa aarrejahtiin. Se sopii kaiken ikäisille, on jännittävä ja hauska tapa ulkoilla!

Herkulliset lähiruokaeväät ulkoilmassa ja soitto kaverille virkistää kummasti. Jotenkin se elämä kummallisella tavalla aina kantaa ja järjestää asiat. Tsemppiä kaikille ja aurinkoista kesän odotusta!

Kaisa

Nyt on aika suosia paikallista ja ihan oikeasti!

En muista koskaan elämäni aikana kokeneeni tällaista kevättä. Jokainen viikko on tuonut aina jotain uutta. Olisitko vielä viime vuonna uskonut, että lähes koko maa on kiinni ja Uusimaa on vieläpä eristetty muusta maasta… Ja että työt tehdään etänä, ja koska lapsi on kotona, aamiainen ja lounaskin on suunniteltava ja valmistettava jossain välissä. Kaupassakaan ei uskalla käydä kuin kerran viikossa ja aina jännittää löytyykö sieltä kaikki tarvittava.

Onneksi kaikkea on löytynyt aina jossain muodossa. Satakuntalaisia, ja ylipäätään kotimaisia elintarvikkeita on ollut vielä hyvin tarjolla niin kaupoissa kuin REKO –lähiruokaringeissä. Mutta Food Service –sektorilla tilanne on synkkä ja tulevaisuus on mustien pilvien peitossa. Kun rajatkin ovat sulkeutuneet, niin saammeko enää ensi kesänä ja syksynä suomalaisia marjoja ja tuoreita kasviksia? Entä jos muuallakin maailmassa maatiloilla on pula työntekijöistä, pysähtyykö tuonti ensi talvena, kun ei ole tarpeeksi tuotteita ja vähää määrää ei tänne pohjoiseen kannata kuskata?

Suomessa elintarvikeomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat vielä hyvällä tasolla. Mutta nyt on se oikea hetki tukea paikallista ja suomalaista tuotantoa! Kun eurot jäävät omalle alueelle ja samalla tuotannon on kasvettava, niin samalla varmistamme sitä, että ensi keväänäkin on paikallista ja kotimaista ruokaa tarjolla.

Haastan kaikki ostamaan tänä pääsiäisenä paikallisia ja kotimaisia raaka-aineita sekä tuotteita. Motivoidaan koko ruokaketju, alkutuotannosta jalostukseen, kasvuun ja varmistetaan, että eurot eivät karkaa muualle.

Sillai kai,
Marko