Kalkkunasta valmistat ruoat arkeen ja juhlaan, myös kahvipöytään

Loka-marraskuun vaihteessa vietetään valtakunnallista Kalkkunaviikkoa. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoa suomalaisesta kalkkunatuotannosta ja kalkkunanlihasta, joka on meillä aivan liian vähän arvostettu raaka-aine.

Kotimaisesta kalkkunasta 99 % tulee Säkylässä sijaitsevan Länsi-Kalkkunan teurastamon ja leikkaamon kautta. Suomeen tulee kalkkunaa myös ulkomailta, jota käytetään etenkin leikkeleissä. Suurena broilerileikkeiden kuluttajana kaupassa tuleekin aina varmistettua, että paketissa on joutsenlippu, joka takaa kotimaisuuden.

Kalkkunaa syödään Suomessa eniten leikkeleinä, mutta sitä löytyy ympäri vuoden kauppojen hyllyiltä myös esimerkiksi fileinä, suikaleina, jauhelihoina ja nakkeina. Koivet ja siivet taas ovat Suomessa vähemmän arvostettuja ja niitä viedään jonkin verran ulkomaille, vaikka niiden liha on muita osia maukkaampaa. 

Kalkkunan liha sisältää muun muassa A, B ja D-vitamiinia, rautaa, magnesiumia, sinkkiä ja kaliumia. Se on broilerinlihaa tummempaa, mutta vähärasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa.

Ravitsemuksellisesti hyvälaatuinen ja maultaan herkullinen kalkkunanliha kaiken lisäksi kypsyy nopeasti ja soveltuu hyvin monipuolisesti arkiruokiin tai viikonlopun juhlapöytiin.

Kokeile esimerkiksi monipuolisia tortillarullia. Niitä voit tarjoilla ja nauttia välipalaksi tai pääruoaksi. Voit myös leikata rullista muutaman sentin levyisiä napostelupaloja kahvipöytään tai illanistujaisiin. Tortillarullat valmistuvat nopeasti ja helposti kokemattomammaltakin kotikokilta.

Katso ohje:

Kalkkunaiset tortillarullat 

8 kpl    Tortillapohjia
1 kpl    Sipuli
5 kpl    Valkosipulin kynsiä
1 kpl    Keltaista paprikaa
1 dl    Kurkkua
150 g    Jääsalaattia
130 g    Kalkkuna meetvurstia  
400 g    Kalkkunan jauhelihaa
200 g    Yrttitarha tuorejuustoa
150 g    Voimakasta juustoa (esim. Mustaleima tai Polar)
2 dl    Tomaattiketsuppia
sitruunapippuria
yrttejä

1.    Paista pannulla kalkkunan jauheliha ja pieneksi pilkottu sipuli sekä valkosipuli. Mausta yrteillä, sitruunapippurilla ja currylla. Anna jäähtyä.
2.    Pilko sillä välin paprika ja kurkku.
3.    Sekoita täytteeksi kulhossa jauheliha, sipulit, paprika, kurkku, tuorejuusto ja ketsuppi.
4.    Jaa ja levitä täyte tortillapohjille. Lisää pohjille Kalkkunan meetvursti, juusto sekä salaatinlehti ja kääri rullalle (kuva alla). Halutessasi leikkaa päädyt pois ja viipaloi pienemmiksi palasiksi.
5.    Hyvää ruokahalua ja nautinnollisia naposteluhetkiä!

Vinkki: Jätä kurkku ja salaatti pois, ja lisää valmiiden rullien päälle juustoraastetta. Laita tortillarullat 200-225 asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi tai kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä. Tarjoile raikkaan vihersalaatin kanssa. Maista ja ihastu!

Sillai kai!?
Senni

Otson päivä, hyvä päivä juhlistaa satakuntalaisuuttamme

Syyspäivän värit ovat kuin Satakunta, sininen taivas ja puissa keltaiset lehdet. Karhua toivottavasti syyssäässä en kohtaa.  Sadonkorjuu on lähes päätöksessä. Pelloilla kynnetään, nostetaan tärkkelysperunaa ja aloitellaan sokerijuurikkaan nostoa.

Satakuntalaiset ovat valmistautuneet hyvin tulevaan talveen. Pakastin on täynnä luonnontuotteita ja kellareissa hilloja ja juureksia. Ehkä ihan näin idyllistä, elämä ei ole, mutta lähellä. Syystyöt ovat venyneet sateisiin ja pakkaset yllättävät aina. Olisiko se niin, että arki vaatii juhlaa rinnalleen, että tätä jaksaa. Kivat arjesta poikkeavat päivät piristävät. Olisiko Satakunta-päivänä syytä juhlaan?

Satakunta-päivää vietetään vuosittain Otson päivänä 11. lokakuuta. Satakunnan lipun voi nostaa salkoon tai laulaa Satakunnan laulun. Tarjolla voi olla satakuntalaista ruokaa. Juhlia voi myös nauttimalla lounasta lähiravintolassa tai kotona, laatimalla menun itse. Yksinkertainen on kaunista, kauppareissulla voi seurailla tuotteiden satakuntalaisuutta. Kriteerinä satakuntalainen lähiruoka kantaa pitkälle, meillä on niin paljon hyviä tuotteita saatavilla. Mitä sitä muuta tarvitseekaan.

Miten siis itse ajattelin juhlia? No menemällä kauppaan ja lisäämällä omista lähiruoka-arkistoista lisää aineksia. Perjantain päivälliselle sopii alkuun lasillinen oman pihan täydellistä omenatuoremehua, syysadon juuressosekeittoa ja kakkoa, pääruoaksi lähikalaa tai järvikalapihviä ja jälkiruoaksi lähileipomon paikallinen herkku hyvän kahvin tai teen kanssa.

Sen suuremmitta stressaamatta voi loppuajan nauttia satakuntalaista musiikkia loistavien satakuntalaisten seurassa.

Satakuntalaisuutta voidaan juhlistaa monella tavoin. Satakunnan maakunta on ylpeä lähiruoasta ja satakuntalaisista perinneruoista. Satakuntaliitto toivoo, että kouluissa, työpaikoilla, ravintoloissa, harrastusryhmissä ja kodeissa huomioitaisiin mahdollisuuksien mukaan satakuntalainen lähiruoka ja satakuntalaiset perinneruoat.

Suomi syö Satakunnasta juhlii erityisesti kouluruokailussa 16.10. satakuntalaisia raaka-aineita.

Lisäksi voi perehtyä satakuntalaiseen kirjallisuuteen tai musiikkiin. Puheissa ja viesteissä voi toivottaa hyvää Satakunta-päivää. Kouluissa voidaan esim. tutkia tai piirtää jotakin Satakunnan maakuntaan liittyvää.

Satakuntaliitto toivoo maakunnan tahojen ja asukkaiden juhlistavan Satakunta-päivää, tänä vuonna siis perjantaina 11.10.2019. Satakunta-päivä on myös Satakunnan maakuntalipun liputuspäivä. Liputuspäivä hyväksyttiin maakuntahallituksessa 27.8.2018 ja päätös vietiin maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi 14.12.2018. Satakunnan maakuntaa ja satakuntalaisuutta voi jokainen juhlistaa sopivaksi katsomallaan tavalla.

Satakunnan maakunnasta löytyy lisätietoa mm. Satakuntaliiton ylläpitämältä sivustolta.sivustolta 

Onnea Satakunta!

Sillai kai,

Anna

Makuja kaikille aisteille

Kun Pyhäjärvi-instituutin 30-vuotisjuhlavuotta (Lue Teija Kirkkalan blogijuttu syntymäpäiväsankarista) aloitettiin suunnittelemaan, niin keskiössä tietenkin oleellisena osana oli satakuntalainen monipuolinen ruokaketju. Ensimmäinen iso päätös oli se, että kun kerran juhlitaan, niin juhlitaan kunnolla ja tietenkin omassa puutarhassa. Seuraavaksi olikin tehtävä valintoja raaka-aineiden ja niistä valmistettavien ruokalajien osalta – voisivatko ne kuvastaa instituutin arvoja ja teemoja bio- ja kiertotaloudessa sekä vesiensuojelussa?

Ensin piti päättää menun teeman punainen lanka, joka kuvaisi sekä instituuttia että satakuntalaista ruokaketjua erityisesti viimeiset 30 vuotta huomioiden. Jokaisen tarjolla olevan ruokalajin tulisi ilmentää maakuntamme ekologisesti ja eettisesti kestävää ruoantuotantoa. Luonnonkalaa, lihaa, kasviksia, marjoja sekä maito- ja viljatuotteita erilaisella, uudella twistillä. Ei fileitä, ei Norjan lohta, ei vehnäsiä, ei valmissalaatteja tai -marinoituja tms., vaan juuri niitä raaka-aineita, jotka maistuvat itseltään. Makuja, tuoksuja ja kauneutta puutarhan täydeltä – kaikille aisteille!

Selfiekehys

Puutarhajuhlassa pitää näkyä tulen lieskoja ja tuoksua savu. Siksi ensin piti löytää ja hommata paikalle Suomen isoimmat ja komeimmat vehkeet.  Miss Klosen Kalle Kirstilältä saataisiin paikalle Big Bertha –savustin ja keittiömestari Pasi Kuronen toisi kotipihaltaan paikalle isoimman version Ofyr –grillistä.
 

Big Bertha

Keittiömestari Pasi Kuronen ja Ofyr –grill

  Nyt päästiin jo menun valmisteluun. Big Bertha antoi meille mahdollisuuden hyödyntää myös vähemmän tuttuja ruhonosia kuten naudan briskettiä, jonka tosin pitäisi olla normaalia rasvaisempaa onnistuakseen. Onneksi olimme ajoissa liikkeellä ja yhteydessä jo alkukesästä Vuorenmaan tilateurastamon Juhaan, joka kesän teurastusten ja leikkuiden yhteydessä varasi meille rotusonnin rintaa yli 500 kg painaneista yksilöistä. Honkilahdelta Eurasta löysimme luomupossua, jolloin ruokalistalle saatiin myös aitoa, oikein valmistettua pulled porkia. Siipikarjapuolelta mukaan otettiin tietenkin maistuvin osa eli broilerin reisipala.

Luonnonkalan osalta lajin valinta oli vaikeinta, sillä valittuun savustimeen ei leppäpuuta laitella. Puutarhajuhlaan sopii mainiosti myös burgeri, joten maistuvin kala kakkosämpylään väliin on tietenkin hauki. Vaikka kasviksia oli tarjolla monipuolisesti niin salaattina, kuin lämpiminä lisukkeina, halusimme tarjolle myös yhden vegaanisen pääruokavaihtoehdon. Testausten perusteella mustapapupihvi oli sellainen, joka maistui sekä kakkosämpylän välissä, että muiden lisukkeiden ohessa.

Koska menun punaisena lankana oli slow & low –tyyppinen valmistustapa ja voimakkaat savun maut ja tuoksut, niin sopivien juomien valinta oli haastavaa. Perinteisesti BBQ –ruokien kanssa juodaan olutta ja onneksi läheltä eli Raumalta löytyi pienpanimo, jolta oli syksyllä tulossa juuri meidän makumaailmaamme sopiva uutuusolut.

Pienpanimo-olueen saatiin oma etiketti.

                                       
Onneksi Satakunta on myös marjamaakunta. Löysimme alkoholittomia kuohujuomia Tuomisen tilalta ja jälkkärien marjakimarat sekä tyrnit Anttilan tilalta. Itselleni oli yllätys, miten hyvältä tyrnivoi maistuu tumman mallasleivän kanssa. Tai herne-piparjuurihummus.

Nyt juhlien jälkeen on helppo todeta, että Satakunnasta löytyy makua joka lähtöön. Monipuolinen raaka-ainetarjontamme taipuu myös innovatiivisempienkin keittiömestareiden uusiin ratkaisuihin niin reseptiikan kuin valmistustekniikoiden osalta. Instituutin 30-vuotispuutarhajuhlien ruokatarjoilut onnistuivat siksi, että suunnittelutyö aloitettiin yhteistyössä kokkausammattilaisten kanssa ajoissa keväällä. Menu’ta rakennettiin satokauden sesongit huomioiden ja raaka-aineita hyvissä ajoin varaten. Tuottajat ja sesongin eri raaka-aineet olivat meille jo ennestään tuttuja, joten palvelukin oli erittäin joustavaa. Meillä Pyhäjärvi-instituutissa koko henkilökunta osallistui juhlan valmisteluihin ja raaka-aineiden kuljetuksiin. Paikalliselta Intlog Oy:ltä saimme käyttöömme kunnollisen kylmäkontin, millä varmistettiin raaka-aineiden hygieeninen laatu. Ja saatiin pidettyä juhlajuomat kylminä.

 Instituutin 50-vuotisjuhliin on vielä 20 vuotta aikaa, enkä (toivottavasti) taida itse olla silloin enää mukana juhlien ruokatarjoiluja valmistelemassa. Saakohan silloin enää grillata ja savustaa? Ja jos saa, onko tulilla lihaa vai hepokatteja? Uskon, että silloinkin tarjolla on kulmakunnan maistuvimmat ruoat ja alan parhaat asiantuntijat juhlia valmistelemassa.

Sillai kai?

Marko

Puhtaat vedet, paremmat eväät 30 vuotta!

Pyhäjärvi-instituuttisäätiön perustamiseen liittyvä säädekirja allekirjoitettiin 30 vuotta sitten 4.9.1989. Olen valtavan ylpeä Euran ja naapurikuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä, elintarvikeyrityksistä ja Turun yliopistosta, jotka perustivat Pyhäjärvi-instituuttisäätiön. He olivat todella kaukonäköisiä ja edelläkävijöitä määritellessään instituutin tehtävän: elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevan koulutus- ja tutkimustoiminnan edistäminen.  Ruoantuotanto ja vesistöt ovat tänä päivänä aiempaakin ajankohtaisempia ja tärkeämpiä ja ne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Ne ovat vahvoja vetovoimatekijöitä ja tuovat elinvoimaa seudulle. Muuttuva maailma, kuten ilmastonmuutos, aiheuttaa molemmille teemoille suuria lisähaasteita, joihin instituutti pyrkii omalta osaltaan myös vastaamaan.

Sopivasti myös maailman ensimmäistä Suomalaisen ruoan päivää vietettiin 4.9.2019. Suomalaisen ruoan päivän tiedotteessa todetaan:” Suomalaiseen ruokaan liittyy tuttuutta ja turvallisuutta, puhtautta ja terveellisyyttä, vastuullisuutta ja luontoa, perinteitä ja trendikkyyttä sekä jatkuvaa uudistumista.” Määritelmä pitää sisällään instituutin toiminnan ytimen: Puhtaat vedet, paremmat eväät!  Turvallisuus, puhtaus, terveellisyys, vastuullisuus ja luonto sekä jatkuva uudistuminen kuvaavat myös instituutin arvoja ja toimintakulttuuria.                                       

Pyhäjärviseudulla ja koko Satakunnalla on loistavat edellytykset profiloitua kestävän ja laadukkaan ruoantuotannon, vesiensuojelun ja biomassoihin perustuvan kiertotalouden mallimaakuntana. Pyhäjärvi-instituutti tulee jatkossakin tekemään parhaansa näiden teemojen edistämiseksi. Työn perustana on huippuosaajista koostuva, näiden teemojen edistämiseen sitoutunut henkilökunta.

  Pyhäjärvi-instituutin henkilökuntaa

Pyhäjärvi-instituutin 30-vuotisjuhlissa 6.9.2019 pääosassa oli satakuntalainen ruoka ja juoma (lue myös juttu juhlien tarjoiluista) sekä iloinen yhdessäolo tässä kauniissa Kauttuan Ruukinpuistossa, jossa muuten teollinen toiminta alkoi 1689 eli 330 vuotta sitten.

Kiitos juhliin osallistuineille ja kaikille yhtestyökumppaneille! Hyvien yhteistyökumppanien kanssa on hedelmällistä jatkaa tulevinakin vuosikymmeninä vahvaa yhteistyötä puhtaiden vesien ja laadukkaiden eväiden puolesta.

Sillai kai?

Teija Kirkkala
Toiminnanjohtaja
Pyhäjärvi-instituutti

Sienestäjä satsaa hyvinvointiinsa

Alkusyksyn parasta terapiaa työlle ovat metsäretket. Pienikin retki tuttuun metsään auttaa unohtamaan työkiireet ja laskee sopivasti verenpainetta. Tutkimukset suitsuttavat metsän parantavaa voimaa. Maastosta itsestään löytää mehevää täytettä lautaselle.

Itse koen suurta iloa löytäessäni ensimmäiset keltavahverot ja herkkutatit. Paistetut sienet leivällä ja loppukesän aurinko on aika kiva yhdistelmä. Iloa saaliista ja vielä rentouttava retki lähimetsään. Sielu lepää!

Voimakas hirvikärpässyksy lannistaa sienestäjää. Itselleni kävi näin, kun kerrankin lähdin vähän syvemmälle metsään. Hirvikärpänen on viheliäs otus, joka iskee kyllä inhottavasti sieniä himoitsevaan sienestäjään. Parhaat vinkit hirvikärpästen häätöön pelästyttää kyllä isommankin metsällä liikkujan. Legenda kertoo, että erään metsäorganisaation ennätys on 256 hirvikärpästä takissa. Onneksi itse olen päässyt muutamalla kymmenellä pois metsästä.

Sienten hyvät puolet kuitenkin voittavat hirvikärpäset. Sienestäessä voi tehdä havaintoja lähiluonnosta. Bongailla kasveja ja eläimiä. Parhaana tietysti saalis, olipa se pieni tai suuri.  Kotiin päästyä saatu saalis laitetaan pannulle tai kuivuriin. Loistava raaka-aine on tallessa. Kuivatuista sienistä saa oivaa lisuketta syksyn ja talven ruokiin, kuten sienikeittoihin tai lihapataan.

Suolasieniä kannattaa säilöä vaikka useassa osassa. Sieniä ja suolaa kerroksittain ja täyttämällä säilykepurkista tyhjä osa vesipussilla. Seuraavan metsäretken jälkeen täytät taas purkkia. Metsäsienistä tehty sienisalaatti on loistokas juhlapöydän lisuke. Sienestyskausi ei ole vielä  ohitse, vaan sitä jatkuu pitkälle syksyyn, joten korit valmiiksi ja metsälle.

Onneksi meillä satakuntalaisilla on myös mahdollisuus käyttää kasvatettuja sieniä.

Sillai kai?

Anna

20-vuotias ruokaketjun kehittäjä; Satafood

Elokuun puolessavälissä Satafood Kehittämisyhdistys ry vietti 20-vuotisjuhliaan yhdessä asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa Huittisten Kuninkaisissa. Kutsuvieraita oli paikalla yli sata henkilöä.

Juhlassa maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä korosti puheessaan, että Satakunnan elintarvikestrategiassa painotetaan vahvasti ruokaketjun kasvua nyt ja tulevaisuudessa. ”Satakunta tuottaa vastuullisesti parasta ruokaa”. Maakunnassa on vahvaa alkutuotantoa ja menestynyttä kuluttajalähtöistä elintarvikejalostusta. Myös maakunnan bio- ja kiertotalouden kehittämisohjelma sisältää monia ruokaketjun kannalta merkittäviä kiertotaloutta edistäviä mahdollisuuksia. 

Virallisen ohjelman lopuksi kuulimme Satarehu Oy: hallituksen puheenjohtajan varsin konkreettisen kuvauksen ko. yrityksen menestyksestä kovin kilpailulla siipikarjarehu markkinalla. Hän kertoi myös siitä, miten kova ammattitaito ja riskinotto ruokaketjussakin tuo parhaimmillaan alueelle työtä ja hyvinvointia.

Ohjelmapuolen kruununa oli saksofonisti Jukka Perkon ja pianisti Mikael Myrskogin huikeat esitykset.

Satafood on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäsenenä on ruokaketjun yrityksiä pääasiassa Lounais-Suomen alueelta – erityisesti Satakunnasta. Yritystoimeksiantojen lisäksi Satafood on toiminut vuodesta 1999 lähtien yli 100:ssa kehittämishankkeessa, joskus yksin, mutta nykyisin yhä useammin yhdessä alan muiden kehittäjien kanssa.

Yksi suurimmista käynnissä olevista hankkeista on Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hanke, jossa on mukana myös ProAgria Länsi-Suomi ja Pyhäjärvi-Instituutti. Tavoitteena on parantaa satakuntalaisen ruoan tunnettavuutta ja tuoda esille alueen jalostavia yrityksiä sekä tuottajia maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella. Lisäksi parannamme yritysten ja tuottajien verkostoitumista.

Satafoodin tiimissä toimii tällä hetkellä 14 henkilöä, joilla on laajaa ruokaketjun ja biotalouden osaamista. Lisäksi Satafood on hyvin verkostoitunut hankkeissa alueen muiden osaajien, kuten esimerkiksi Satakunnan AMK:n, Pyhäjärvi-Instituutin, ProAgrian, Prizztechin ja Turun Yliopiston kanssa.

Uskon, että Satafood pystyy osaamisellaan yhdessä kumppaniensa kanssa edesauttamaan ruokaketjun toimijoiden menestystä myös seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Tärkein resurssi on osaava ja motivoitunut henkilöstö. 

Koko Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa – ja laajemminkin Ruokaketju – ovat tärkeä osa alueen elinvoimaisuuden ja positiivisen kehityksen vahvistamista. Joskus on kiva katsoa vähän taaksepäin ja miettiä menestymisen perusteita, mutta sitten nopeasti pitää katse taas kääntää kohti tulevaa, ja miettiä miten parhaiten voimme auttaa ruokaketjun toimijoita menestymään alueellamme. Siitä hienona esimerkkinä juuri tämän blogin julkaisija, Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -kehittämishanke.

Sillai kai!?

Jari Lehmusvaara
Toimitusjohtaja, Satafood Kehittämisyhdistys ry

Herkullinen grillivege maistuu myös lihansyöjälle sellaisenaan tai lisukkeena

Grilliruoka kuuluu kesään, eikä sen aina tarvitse olla raskasta ja lihaisaa, vaan myös kevyempi ruoka ja herkulliset kasvikset valmistuvat helposti grillissä. Grillivartaat ovat jo monta vuotta kuuluneet kesäisiin suosikkeihini niiden monipuolisuuden ja helppouden vuoksi. Vartaisiin voi laittaa mitä ikinä keksikään ja niitä on helppo soveltaa erilaisiin ruokavalioihin. Niitä on myös mukava napostella ja vartaisiin on kiva yhdistellä erilaisia makuja ja värejä.

Erilaiset kasvikset, vihannekset ja juurekset valmistuvat grillissä kätevästi myös folioon käärittynä, eivätkä näin pääse palamaan niin helposti. Ne sopivat erinomaisesti lisukkeeksi tai pääruoaksi vartaiden tavoin.

Tätä vegeteemaista postausta varten lähdin kiertelemään paikalliseen markettiin grilliherkut mielessä. Löysin ostoskoriin säkyläläistä tilliä, nippusipulia ja tomaattia, huittislaista varhaisperunaa ja kesäkurpitsaa, naapurimaakunnasta olevaa närpiöläistä paprikaa, Lapinlahdella kotimaisesta maidosta valmistettua grillijuustoa sekä espoolaista kaurafraichea.



Päätin tehdä grillivartaita ja valitsin vartaille kaveriksi hyviä hiilihydraatteja sisältävän perunan, joka pitää hyvin nälkää ja on täyttävää.

Koska rakastan erilaisia kastikkeita ja soosseja, ensiksi valmistin kasviksille dipin jääkaappiin tekeytymään. Tämä ohje sopii myös täysin vegaaneille.

Sikses paras dippikastike kasviksille

Tarvitset:

200 g    Kaurafraichea
2 tl        Paprikamaustetta
2 tl        Sitruunapippuria
1 rkl      Grillimaustetta
1 rkl      Sokeria
noin korkillinen omenaviinietikkaa

1.    Sekoita kaikki aineet keskenään tasaiseksi.
2.    Laita jääkaappiin maustumaan vähintään 15 minuutiksi.
3.    Nauti vasta grillattujen kasvisten kanssa!

Vegevartaat

1 kpl        Kesäkurpitsaa
1 nippu    Nippusipulia
1 kpl        Keltaista paprikaa
1 kpl        Punaista paprikaa
1 rasia      Miniluumutomaatteja
200 g       Grillijuustoa

Marinadi:

1-2 dl    Ruokaöljyä
1 tl        Maustepippuria
1 rkl      Basilikaa
1 rkl      Grillimaustetta

1. Valmista ensin marinadi sekoittamalla kaikki siihen tulevat ainekset keskenään.
2. Viipaloi vihannekset sopivan kokoisiksi ja laita maustumaan marinadiin. Kuutioi juusto.
3. Kokoa vartaat laittamalla niihin tasaisesti kaikkia aineksia.
4. Grillaa kunnes vihannekset ovat pehmenneet.

Vinkki: Jos käytät puisia grillitikkuja, ne kannattaa liottaa vedessä ennen käyttöä, jotta ne eivät syty niin herkästi palamaan.

Vinkki 2: Juustot kannattaa sijoittaa vartaiden päihin, koska ne eivät tarvitse niin kuumaa ja pitkää kypsymisaikaa kuin esimerkiksi paprika tai kesäkurpitsa.



Varhaisperunat grillissä
Tarvitset:
•    Satakuntalaisia varhaisperunoita
•    Kelta- ja/tai valkosipulia
•    Ruokaöljyä
•    Mausteita maun mukaan (esimerkiksi tuoretta tilliä ja merisuolaa)

1. Huuhtele perunat ja pilko sipulit.
2. Lorauta kulhoon reilusti öljyä ja lisää joukkoon mausteet sekä sipuli. Sekoita tasaiseksi.
3. Lisää marinadin joukkoon perunat ja sekoita.
4. Ota marinoidut perunat kulhosta ja kääri sopiva määrä perunoita nyytiksi folioon. Toista.
5. Grillaa hyvässä hiilloksessa pieniä perunoita noin puoli tuntia.

HUOM! Pienet perunat kypsyvät nopeammin kuin isot. Myös grillin lämpötila vaikuttaa kypsymisaikaan. Kypsyys kannattaa varmistaa esimerkiksi haarukalla painamalla.



Ateria sai paljon kehuja kanssa ruokailijoilta, vaikka kaikki pöydän ääressä olivatkin vannoutuneita lihansyöjiä!

Aina on hyvä sää grillata!
Sillai kai?

Senni